Tieteistoimintaseikkailu Lightyear, jossa kerrotaan tutun lelun esikuvana toimineen avaruusrangeri Buzz Lightyearin taustatarina, seuraa legendaarisen sankarin vaiheita sen jälkeen, kun hän on jäänyt jumiin vihamieliselle planeetalle 4,2 miljoonan valovuoden päähän maapallolta yhdessä avaruusretkikuntansa komentajan ja miehistön kanssa.
Etsiessään keinoa palata kotiin halki avaruuden ja ajan Buzz saa rinnalleen joukon innokkaita alokkaita ja hurmaavan kumppanirobottikissan nimeltä Sox. Tilanne kuitenkin mutkistuu, kun heidän tehtäväänsä vaarantamaan saapuu uhmakas Zurg, joka ajaa salaperäisiä tavoitteitaan armottoman robottiarmeijansa avulla.
Ensimmäinen reaktioni, kun tulin ulos teatterista oli, että ihan kiva, mutta Buzzin hahmo erosi liikaa Toy Storyn esikuvastaan. Tätä elokuvaa voi ja pitääkin mielestäni arvioida kahdelta kantilta. Toisaalta kysymys kuuluu, oliko tällä mitään tekemistä esikuvansa kanssa, mutta pitää myös kysyä, toimiko tämä yksittäisenä elokuvana.
Alkuperäinen avaruusrangeri Buzz Lightyear on minulle hyvinkin legendaarinen hahmo. Jo se, että hahmon originaalia ääninäyttelijää vaihdetaan, on todella iso juttu ja muutos. Tim Allen on ainakin minulle se ainoa oikea Buzz. Chris Evans, eli kavereiden kesken Captain America, on hyvä näyttelijä, mutta ei hän ole Buzz Lightyear.
Toy Storyn kannalta tämän leffan juoni ei nyt oikein toiminut. Etsin yhteyksiä alkuperäiseen tarinaan, mutta löysinkö niitä tarpeeksi. Kylmä vastaus on kielteinen. Joo Zurgin mukana olo oli ihan kiva juttu, ja toistelihan Buzz alkuperäisessä Toy Storyssa puhekuplan muodossa nähtyä tarinaansa, mutta muuten tarina etääntyi liikaa esikuvastaan.
Jos elokuvaa tarkastellaan pelkästään yksittäisenä tarinana, niin silloin se toimii vähän paremmin. Buzz uskoo tiukasti siihen, että paluu maapallolle on mahdollista ja hän johdattaa pienen, mutta pippurisen joukkonsa, kohti suuria seikkailuja.
Noin koettuna ja kerrottuna tarina kyllä toimii, mutta on siinä edelleen valuvikoja. Ehkä suurin näistä on se, että elokuvasta puuttuu omasta mielestäni Pixarin lämpö ja maagisuus. Tilalla on todella muovinen tunnelma.
Lightyear oli ajoittain suorastaan unettava kokemus, vaikka vauhtia ja seikkailua riittikin, niin se viimeinen kipinä ja sysäys jäivät puuttumaan.
Muistan ikuisesti, kun katsoin alkuperäisen Toy Storyn. Se oli nähtävä heti uudestaan, mutta Lightyear saa jäädä pölyttymään pimeään teatteriin.
Buzzin seikkailu alkaa tänään keskiviikkona.
Teksti: Juho Kojima