Mitä saadaan aikaan, kun samaan pataan heitetään joukko vaarallisia vankeja, muutama ehkä hieman seko poliisi, kourallinen hulluja terroristeja ja yksi geenimuunnneltu sekopää zombi. Korealainen trilleri Project Wolf Hunting tietenkin! Tunnelmaa tiivistää vielä sekin, että koko sakki on suljettu merellä seilaavaan rahtilaivaan.
Tuolla Korean suunnalla on aina ollut hieman eri meininki toimintaelokuvien suhteen kuin meillä täällä pohjolassa, eikä tämäkään leffa tee poikkeusta sääntöön. Tässä elokuvassa on ripaus 90-luvun toimintaa Con Airin tyyliin. Tälläkin kertaa vangit kaappaavat ohjat käsiinsä, mutta Con Airista puuttuvat nuo zombit, luojan kiitos.
Ymmärrän toki, että juuri tuo zombin mukana olo on tärkeä osa Project Wolf Huntingin juonta, mutta pienillä muutoksilla elokuvasta olisi saanut ihan toimivan ilman tuota zombiakin. Poliisien ja roistojen/vankien keskinäinen räiskintä ja puukkojen heiluttelu oli yksinäänkin viihdyttävää.
Korealaiseen tyyliin veri roiskui ja irtonaiset ruumiinosat sinkoilivat. Minun täytyy kuitenkin tunnustaa, että hieman vähempikin olisi riittänyt, sillä liiallinen verellä mässäily pilasi tunnelmaa.
Ehkä pieni tarinan selkeytys olisi ollut paikallaan, sillä jossain vaiheessa elokuvaa juonen punainen lanka katosi näkyvistäni, mutta samalla voidaan tietenkin esittää tärkeä kysymys, onko juonella kauheasti merkitystä tällaisessa kerronnassa.
Oma vastaukseni on ehdottomasti, että ei ole, kunhan juonen pääpiirteet ovat edes jokseenkin selvät. Tärkeintä on, että katsoja viihtyy.
Project Wolf Hunting on selvästi tehty tietylle elokuvayleisön segmentille, sillä olen melko varma siitä, ettei suuri yleisö vaella teatteriin elokuvan perässä. Se saapuu ensi-iltaan nyt perjantaina.
Tähdet: ***
Teksti: Juho Kojima