Tasan viisikymmentä vuotta sitten kaikkien aikojen karmivin kauhuelokuva saapui valkokankaille järkyttäen katsojia ympäri maailmaa. Lokakuussa uusi luku alkaa, kun Blumhouse ja Halloween -franchisen uudesta tulemisesta tunnettu ohjaaja David Gordon Green tuovat teattereihin elokuvan Manaaja: Uskon merkki.
Victor Fielding (Tony-voittaja ja Oscar-ehdokas Leslie Odom, Jr.; One Night in Miami, Hamilton) on kasvattanut tytärtään Angelaa (Lidya Jewett, Good Girls) yksin siitä lähtien kun hänen raskaana oleva vaimonsa kuoli Haitilla maanjäristyksessä kaksitoista vuotta sitten.
Kun Angela ja hänen ystävänsä Katherine (Olivia Marcum) katoavat metsään kolmeksi päiväksi muistamatta mitään tapahtuneesta, laukaisee se tapahtumaketjun, joka pakottaa Victorin kohtaamaan syvimmän pahuuden. Kauhun ja epätoivon vallassa hän etsii käsiinsä ainoan ihmisen, joka on kokenut vastaavaa aiemmin: Chris MacNeilin.
Tuota, en ole koskaan nähnyt alkuperäistä Manaajaa, mutta olen aina kuullut, että kyseessä on varsin hyvä elokuva, niinpä odotin tätä uutuutta innolla. Jouduin kuitenkin pettymään pahemman kerran. Elokuva ei nimittäin sisältänyt kauhua juuri nimeksikään. Itse olisin luokitellut leffan trilleriksi, joka hyödyntää kauhusta tuttuja elementtejä.
Elokuvan juonta ja maailmaa kehitetään todella rauhallisesti. Tarina ehti edetä melkein tunnin ilman, että juuri mitään tapahtui. Sitten alkoikin olla jo kiire, sillä elokuvan loppu alkoi häämöttää.
Nuo edellä mainitsemani kauhun elementit olivat lähinnä karjumista, jonka ilmeisesti piti olla karmeaa, noh ei ollut. Tämän lisäksi mukana oli siteissä tempomista. ja muunnelluilla äänillä puhumista, uuuh pelottavaa, no ei sitten yhtään. Koko homma oli oikeastaan tylsää ja nukuttavaa. Ylen Pikku Kakkosesta tuttu Nukkumatti meinasi heittää unihiekat silmille.
Ketään näyttelijöistä ei voi kehua, sillä kaikki tuntuivat lukevan vuorosanansa suoraan kulissien seiniin kiinnitetyistä lapuista. Leslie Odomin suorituksessa oli alussa edes hieman yritystä, mutta se kuihtui pois todella nopeasti.
Ne teistä, jotka olette lukeneet Leffanurkan arvosteluja hieman pidempään, tiedätte asenteeni näihin vanhojen ideoiden kierrätyksiin. Ne ovat kuin huonosti lämmitettyjä valmisruokia, joita ei siedä varmasti kukaan. Tämä elokuva menee juuri tuohon kategoriaan, surkea homma.
Tähdet: *
Ensi-ilta: 06.10.2023
Ikäraja: 16
Pituus: 111 min.
Ohjaus: David Gordon Green
Käsikirjoitus: Peter Sattler
Teksti: Juho Kojima