Kohtauksia eräältä saarelta on kunnianosoitus Ingmar Bergmanille, mutta siinä missä Bergmanin elokuvat voivat repiä sielun auki, on ohjaaja Mia Hansen–Løven ote lumoava ja leikkisä. Elokuva oli Rakkautta ja anarkiaa-elokuvafestivaalin päätösgaalaelokuva ja sen pääosissa nähdään Tim Roth (The Hateful Eight, Pulp Fiction) ja Vicky Krieps (Phantom Thread, Das Boot) ja Mia Wasikowska (Jane Eyre, Crimson Peak).
Ohjaaja Mia Hansen-Løve on palkittu Berlinalessa parhaana ohjaajana elokuvasta Tämän jälkeen (L’Avenir). Hänen elokuviaan on nähty lukuisilla kansainvälisillä festivaaleilla ja Hansen-Løve on myös näytellyt muun muassa Oliver Assayasin ohjauksessa sekä toiminut Cahiers du Cinema -lehden kriitikkona.
Elokuvantekijät Tony (Tim Roth) ja Chris (Vicky Krieps) matkustavat kesäksi Fårön saarelle, joka oli sekä Ingmar Bergmanin inspiraation lähde että lopuksi myös hänen viimeinen kotinsa. Bergmanin elokuvia ihaileva pariskunta toivoo löytävänsä saarelta kipinää omiin käsikirjoituksiinsa. Tunnelmaan on helppo päästä heille valitussa mökissä, jossa ”elokuvaa, joka sai miljoonat eroamaan”, on kuvattu.
Urallaan pidemmälle ehtinyt Tony edistää uutta käsikirjoitustaan joutuisasti, ja nauttii saaren elokuvaturisteille suunnatusta tarjonnasta. Chris sen sijaan kokee tunnelman ristiriitaisena. Miten maailman ahdistavimmat elokuvat on voitu kirjoittaa näin kauniissa paikassa, hän miettii. Lopulta Chris pääsee vauhtiin omassa tarinassaan, jonka keskiössä ovat ystäviensä häihin tulleet nuoruuden rakastavaiset Amy (Mia Wasikowska) ja Joseph (Anders Danielsen Lie) jotka vetävät toisiaan puoleensa kuin magneetit
Tämä elokuva vaatii melkoista omistautumista. Se oli rauhoittava kokemus. Kerrankin näin tarinan, joka keskittyy ihmisiin, tunnelmaan ja ympäristöön. Roth ja Krieps sopivat todella hyvin yhteen. Rothilla oli ehkä hieman helpompi rooli, mutta kumpikaan hahmo ei olisi toiminut ilman toista.
Vicky Krieps kantaa elokuvaa harteillaan ja tekee sen upeasti. Hänen läsnäolonsa on todella vahvaa. Chris kuljettaa katsojaa läpi saaren historian ja nähtävyyksien. Tietyssä vaiheessa alkoi tuntua siltä, että katselinkin Fårön mainosfilmiä, joka on ihan ok, mutta ehkä mainosta oli hieman liikaa.
Elokuva pomppii todellisuuden ja Chrisin kirjoittaman tarinan välillä. Toisaalta tuo vaihtelu tekee kokonaisuudelle ihan hyvää, mutta se myös häiritsee katselukokemusta.
Tuon Chrisin tarinan henkilöt ovat kesäisen kepeitä, mutta yksikään ei oikeastaan tehnyt suurtakaan vaikutusta. Olisin paljon mieluummin seurannut tarinaa Chrisin kertomana, koska hahmolla oli mahtava karisma.
Jotta tästä elokuvasta voisi nauttia kunnolla, niin se vaatii Bergmanin tuntemista, jos olet kuin minä, niin silloin aika voi välillä tuntua todella pitkältä. Samalla on kuitenkin sanottava, että tämä elokuva on todellinen kultakaivos hänen elokuviensa harrastajille.
Muutenkin on todella hienoa, että vielä löytyy tekijöitä, jotka haluavat tehdä elokuvia näinkin pienelle ja tarkasti rajatulle kohderyhmälle.
Elokuva alkaa kello 21.55
Teksti: Juho Kojima