Grogu (Baby Yoda) ja The Mandalorian matkaavat Mandaloren planeetalle, jotta itsensä omiensa silmissä häpäissyt soturi voisi kastautua Mandaloren muinaisissa kaivoksissa loiskuvissa pyhissä vesissä, mutta tässä sarjassa mikään ei suju ihan suunnitelman mukaan. Lopulta kaksikko tarvitsee Bo-Katanin apua selvitäkseen pienestä kiipelistä.
Jakson lähtökohta oli ihan kiinnostava, mutta lopputuloksesta voi olla monta mieltä. Jäin itse jostain syystä miettimään, mikä oli tämän jakson tarkoitus. Tällä viittaan lähinnä siihen, että mielestäni se esitettiin väärässä kohtaa kautta. Luulin, että sarjan tekijät olisivat käyttäneet muutaman jakson mystiikan rakentamiseen.
Kun sankarillinen kaksikkomme seikkailee Mandaloren pimeissä luolissa, niin jostain syystä mieleeni nousi kaksi elokuvasarjaa Indiana Jones ja Alien. Luolien tutkiminen toi elävästi mieleeni nahkatakissaan aarteiden perässä juoksevan Indianan. Alien nousi mieleeni noissa kohtauksissa vallitsevan pimeän tunnelman takia.
Jaksossa nähtiin pari ihan mielenkiintoista uutta örkkiä, mutta itse jäin pohtimaan, olivatko ne ihan tarpeellisia. Tietenkin niiden avulla pystyttiin luomaan toimintaa ja mäiskettä. Omasta mielestäni varsinkin toinen noista olioista olisi ehkä sopinut paremmin Taru sormusten herrasta tarinaan kuin Tähtien sotaan.
Nämä kolmannen kauden kaksi ensimmäistä jaksoa ovat jääneet hieman vajaiksi. Kummastakin jäi puuttumaan tarvittava viimeinen sykäys. Ymmärrän toki, että tarinaa halutaan rakentaa rauhassa, mutta kyllä sitä vauhtiakin saisi olla. Tosiasia on kuitenkin se, että molemmat kolmannen kauden jaksot ovat olleet pieniä pettymyksiä.
Teksti: Juho Kojima