HBO:n The Last of Usin kolmas jakso ylitti kaikki odotukseni. Se oli todella upea tarina kahden miehen välisestä rakkaudesta, ja normaalin elämän vaalimisesta kaaoksen keskellä. Jos tämä meno jatkuu, niin tästä sarjasta tulee yksi kaikkien aikojen parhaista.
Tässä jaksossa oli oikeastaan kaksi tarinaa. Toisessa Ellie ja Joel lähentyvät selvästi, kun Ellie laittaa Joelin koville, mutta samalla kaksikon on käytävä vakava keskustelu. Itse arvostan tällaisia kokonaisuuksia, joissa katsojalle annetaan hieman aikaa hengähtää, mutta samalla yleisölle kerrotaan tärkeää tietoa, ja kaikki tämä tehdään taitavasti rakennetun dialogin kautta.
Samalla on pakko ihailla The Last of Usin tekijöiden rohkeutta, jota he osoittivat jättämällä tuon kaksikon tällä kertaa selvään sivuosaan, jotta katsojat pääsivät kurkistamaan erään pariskunnan yllättävän normaaliin elämään viruksen aiheuttaman kaaoksen keskellä.
Tuon kaksikon muodostavat Bill (Nick Offerman) ja Frank (Murray Bartlett). Tämän kaksikon suoritus sai kyyneleet virtaamaan. Bill on todella yrmeä mies, joka suojelee kotiaan aidoin ja ansoin.
Eräänä päivänä Frank kirjaimellisesti tipahtaa erääseen Billin asettamaan ansaan. Tästä alkaa yksi viime vuosien parhaiten rakennetuista rakkaustarinoista, joka koetaan alusta loppuun tämän jakson aikana.
Tämä oli mainio tapa kertoa, mitä tämä maailma on menettänyt viruksen takia. Pariskunta yrittää elää mahdollisimman normaalia elämää sortuvan ympäristön keskellä. Pari rakentaa elävää keidasta, samalla Bill oppii päästämään toisen ihmisen lähelleen. Frank onnistuu näyttämään rakkaalleen, että tämän elämällä on merkitystä. Jakson lopussa nähtävä Billin ja Frankin kohtaloon liittyvä kokonaisuus oli todella kaunis ja liikuttava.
Varsin moni on keskittynyt kehumaan Offermanin suoritusta ja todella hienohan se onkin, mutta itse suorastaan ihastuin Bartlettin tapaan luoda hahmonsa. Frank oli täynnä rakkautta ja lämpöä, joka hurmaisi kenet tahansa. Hän johdatteli tarinaa eteenpäin melkoisen hellällä otteella.
Tämä jakso oli loistava esimerkki siitä, miten tv-sarjoissa voidaan kertoa pieniä, mutta tärkeitä sivutarinoita, jotka eivät sinänsä liity sarjan pääjuoneen, mutta silti ne lisäävät katsojien tietoisuutta koko sarjan maailmasta.
Kuten aiemmin sanoin tämä oli yksi parhaista tv-sarjojen jaksoista. Epäilen, että sen tekeminen oli HBO:n kannalta pienoinen riski, mutta se todella kannatti. Kiitos HBO!!
Teksti: Juho Kojima