Tarina kolmesta Ranskan muukalaislegioonan miehestä, jotka yrittävät selvitä sotilaan arjesta keskellä Djiboutin raakaa ja kuumaa autiomaata.
Vuonna 1999 13. puoliprikaati oli erikoistunut aavikkosodankäyntiin. Claire Denisin ohjaama elokuva kuvaa upealla tavalla sotilaspalvelun tylsyyttä ja arkisuutta. Odotin koko ajan, että jotain tapahtuisi, mutta tylsät rutiinit toistuivat yksi toisensa jälkeen.
Elokuvan suurimmat taistelut käytiinkin henkisellä puolella, kun miesten henkilökemiat eivät kohdanneet. Tästä seuraa kovaakin simputusta ja vihanpitoa.
Tarinan vaikein kysymys liittyy siihen, mitä käy miehelle, joka on uhrannut melkein koko elämänsä legioonalle, jossa kuri ja järjestys hallitsevat, ja eräänä päivänä tuo kaikki loppuu. Siinä ei kaikille hyvin käy. Kohtalot saattavat olla todella surkeitakin.
Elokuvan päähenkilö on Galoup, joka kuljeskelee pitkin Marseillen tyhjiä katuja ja kaipaa takaisin entiseen yksikköönsä. Entisen upseerin tuskalle jylhät kasvonsa antaa näyttelijä Denis Lavant. Tarinan jokainen tuskainen käänne näkyy tuon upean näyttelijän kasvoilta.
Tämä hieno elokuva tarjoaa erityisen rehellisen näkökulman legioonan arkeen. Tästä kuvauksesta on riisuttu pois kaikki se turha romantiikka, joka pyörii muukalaislegioonan ympärillä.
13. puoliprikaati toimii edelleen, mutta se toimii nykyisin Ranskan omalla maaperällä, Joukko-osasto 13e Demi-Brigade de Légion Étrangère on toiminut myös Arabiemiirikuntien maaperällä. Yksikköön kuuluu noin 1500 miestä.
Elokuva alkaa kello 22.15.