Ensin ne veivät hänen tyttärensä – nyt ne jahtaavat häntä itseään.
Vuosi sitten Bryan Mills (Liam Neeson), entinen salaisen palvelun agentti, pelasti tyttärensä albanialaisen mafian näpeistä. Nyt erään kidnappaajan isä vannoo kostoa. Perheen lomamatkalla Istanbulissa Mills ja hänen vaimonsa joutuvat roistojen kynsiin. Millsin hallitsemille erikoistaktiikoille on jälleen käyttöä, mutta tällä kertaa tarvitaan muutakin: tyttären on astuttava isänsä avuksi.
Olen viime aikoina katsonut niin monta Neesonin elokuvaa, että ne tulevat jo korvista ulos. Yksikään niistä ei ole ollut kovinkaan hyvä, eikä tämäkään nyt ollut kovinkaan loistava.
Luulen, että tällaisen toimintakoktailin pahin ongelma on siinä, että lopputulos on jo etukäteen tiedossa, joten alun ja lopun välissä olevan täytteen on oltava todella hyvää. Pelkäänpä, että Liam Neeson on tippunut tiettyyn muottiin, josta hän ei oikein pääse pois. Tämä elokuva kärsi juuri tuosta ongelmasta, eikä juoni jaksanut tuosta syystä paljon kiinnostaa.
Maggie Grace, joka esittää Bryanin tytärtä Kimiä, on tämän elokuvan ehdoton tähti. Kun Gracelle tarjotaan mahdollisuus kuljettaa tarinaa, niin hän tarttuu siihen ja jättää Neesonin suunnilleen lähtökuoppiin.
Toinen elokuvan käsikirjoittajista on oma suosikkini Luc Besson, joka tunnetaan esimerkiksi elokuvista The Fifth Element ja Tyttö nimeltä Nikita. Nuo molemmat filmit kuuluvat omiin suosikkeihini. Ikävä kyllä Taken 2 on elokuva, jossa hänen oma tyylinsä ei päässyt loistamaan.
Taken 2 on elokuva, jonka katsoo kerran, mutta sen jälkeen sen voikin unohtaa. Se alkaa kello 21.00.
Teksti: Juho Kojima