Kävin tänään Itiksen Finnkinon Imaxissa katsomassa jälleen uuden Dyynin. Juu tiedän, olen ihastunut siihen leffaan, mutta se ei nyt ole tämän kirjoituksen aihe, vaan kyseisen teatteriketjun toiminta, kun puhutaan mainoksista ja muutenkin toiminnasta, kun kyseessä on Imax-Sali.
Lippuuni oli merkitty näytöksen alkamisajaksi 12.50. Salissa oli hyvin porukkaa, ja tunnelma korkealla, joka muuten oli hieno juttu.
Ymmärtäisin, jos ennen elokuvaa näytettäisiin muutama mainos ja parit trailerit, mutta ei nyt sentään. Dyyni pyörähti käyntiin vasta kello 13.10. Täysin tyhjänpäiväisten mainosten jälkeen.
Kaiken lisäksi Finnkinon oma työntekijä tuli vielä markkinoimaan limpparia ja karkkia, jee! Hän vielä erikseen muistutti yleisöä siitä, että olimme saapuneet uuden Dyynin aivan mahtavaan näytökseen, ihaks totta.
Kävin viime viikolla Bio Rexin uudessa Kulttuurikasarmissa yleisönäytöksessä, jossa paikalla ollut Rexin työntekijä kertoi, ettei Kulttuurikasarmissa näytetä ollenkaan mainoksia, vaan pelkkiä trailereita ja niitäkin vain viiden minuutin ajan. Väittämä piti melkein paikkaansa.
Minulle niin rakas Finnkino voisi ottaa tuosta mallia. Nykyiset elokuvat, kun ovat jo valmiiksi todella pitkiä, niin ei niihin enää mainosmaratonia kaipaisi.
Teksti: Juho Kojima