Warfare on intensiivinen sotadraama, joka perustuu entisen yhdysvaltalaisen erikoisjoukkojen sotilaan Ray Mendozan omakohtaisiin kokemuksiin Irakin sodasta.
Mendozan ja Alex Garlandin (Civil War, 28 Days Later) yhdessä käsikirjoittama ja ohjaama elokuva vie katsojan keskelle reaaliajassa kuvattua sodankäyntiä, jossa seurataan epäonnistunutta valvontatehtävää kapinallisialueella. Warfare avaa uudenlaisen näkökulman nykyaikaiseen sodankäyntiin, paljastaen sodan todellisuuden kaikessa karuudessaan.
Noin elokuvan esittelee sen suomalainen levittäjä Nordisk Film.
Ymmärrän, mitä Mendoza ja Garland ovat tavoitelleet. Kaksikko on halunnut tarjota yleisölleen mahdollisimman aidon kuvauksen siitä, miltä nykyaikainen sodankäynti tuntuu. Sinänsä hieno ja jalo päämäärä. Siinä on tällä kertaa kuitenkin pari ongelmaa.
Tekijät ovat päättäneet, ettei katsojille anneta oikeastaan yhtään taustatietoa päällä olevasta tilanteesta. Hieman yllättäen Garland ja Mendoza ovat myös päättäneet, ettei irakilaisten näkökulmalla ole väliä.
Jokainen saa tietysti tehdä juuri sellaisen elokuvan kuin haluaa, mutta draaman tapahtumia olisi helpompi seurata, jos edes SEAL-operaattoreista kerrottaisiin jotain, mutta ei.
Ohjaajien tekemien valintojen vuoksi koen, että katsoja vain heitetään keskelle taistelua, joka vain tapahtuu, mutta tapahtumat ovat katsojan kannalta pelkkää harmaata mössöä.
Ohjaajille tiedoksi, että Pelastakaa sotamies Ryan tai Oliver Stonen 80-luvulla ohjaama Platoon ovat loistavia esimerkkejä siitä, miten luodaan intensiivinen sotadraama. Kumpikaan elokuva ei unohda katsojaa. Varsinkin Stone rakentaa Platoonin henkilöhahmot tavalla, joka aiheuttaa katsojassa voimakkaan reaktion, kun tarinan keskiössä olevan yksikön sotilas kaatuu tai haavoittuu.
Warfaren tapauksessa olin vaan, että so what.
Warfaren lopussa elokuva luiskahtaa amerikkalaisen itketyskulttuurin puolelle. Kaiken lisäksi se tehdään todella kömpelösti.
Tähdet: *
Ensi-ilta: 09.05.2025
Ikäraja: 16
Pituus: 95 min.
Ohjaus ja käsikirjoitus: Alex Garland ja Ray Mendoza
Teksti: Juho Kojima