I Wanna Dance: The Whitney Houston Movie on vahva ja voitonriemuinen ylistys vertaansa vailla olevalle Whitney Houstonille. Elokuvan on ohjannut Kasi Lemmons, käsikirjoittanut Oscar®-ehdokas Anthony McCarten, tuottanut legendaarinen musiikkialan vaikuttaja Clive Davis ja sen pääosaa esittää BAFTA® -palkittu Naomi Ackie.
Elokuva on muotokuva monitahoisesta naisesta, joka tunnettiin myös nimellä “The Voice”. Katsoja pääsee inspiroivalle, koskettavalle ja hyvin tunteelliselle matkalle läpi Houstonin uraauurtavan elämän newjerseyläisestä kuorotytöstä yhdeksi kaikkien aikojen myydyimmistä ja palkituimmista artisteista. Elokuvassa tykitetään ikonin pysäyttävimmät esiintymiset ja ääniraita hänen rakastetuimmista hiteistään kuin kuulisit ne ensi kertaa.
Sanotaan se heti kärkeen, Naomi Ackie on loistava roolissaan. Oli varmasti todella iso haaste hypätä Houstonin kaltaisen legendan saappaisiin- Elokuvassa oli muutama kohtaus, jotka asettivat Ackien todellisen haasteen eteen, mutta hän selvisi niistä hienosti. Samalla täytyy kuitenkin huomauttaa, että elokuva oli ajoittain kuin hiottu kiiltokuva, jossa tähden elämän vaikeimmat ajat jätettiin melkoisen rauhaan.
Toinen hienon roolin tekevä näyttelijä oli Stanley Tucci, joka nähtiin Houstonin managerin Clive Davisin roolissa. Tuccin suoritukselle tuli varmasti paineita siitä, että aito ja oikea Davis tuotti elokuvan. Ackie ja Tucci muodostivat hyvin toimivan kaksikon, jonka välillä oli aitoa kemiaa. Tuntui aivan siltä, että kokenut Tucci oli valittu rooliinsa juuri siksi, että hän pystyi tukemaan vastanäyttelijäänsä. Jos tästä oli kysymys, niin monessa elokuvassa nähty näyttelijä teki upeaa työtä.
Elokuvan suuri kompastuskivi on, että se on todella siirappinen kuvaus supertähden elämästä. Se näyttää ja kuulostaa todella upealta, mutta sisältö jää lopulta ohueksi. Väitän, että suurin syy tähän on se, että valkokankaalla nähty kertomus ohittaa ja unohtaa Whitney Houstonin elämän monet vaikeudet. Niistä kyllä mainitaan, mutta ne pyyhkäistään nopeasti nurkkaan, jotta seuraava musiikkiesitys pääsee alkamaan.
Koko elokuvaa vaivasi myös valtava kiire. Yhdellekään Houstonin mittavan uran merkkipaalulle tai elämän käänteelle ei jäänyt kunnolla aikaa, koska kerronta kiirehti jo kohti seuraavaa tapahtumaa. Katsojalla ei ainakaan ole tylsää. Elokuva kestää reilusti yli kaksi tuntia. Tuo aika olisi antanut mahdollisuuden hieman rauhallisempaan tempoon, jos tarina olisi rajattu tarkemmin.
Houstonin fanit pääsevät muistelemaan ja fiilistelemään. Muu yleisö saa eteensä kohtalaisesti toimivan läpileikkauksen suuren tähden urasta ja elämästä.
Elokuva nyt Viaplayssa.