Elokuvassa Bones and all liikutaan ihmissyöntiin liittyvien tabujen ympärillä. Aihe voi kuulostaa todella karmealta, mutta ohjaaja Luca Guadagnino onnistuu käsittelemään vaikeaakin aihetta mielenkiintoisella tavalla, joka naulaa katsojan penkkiin.
”Bones and All” on tarina Marenin (Taylor Russell) ja Leen (Timothée Chalamet) ensirakkaudesta. Kun Maren – nuori nainen, joka opettelee selviytymistä yhteiskunnan reunalla – kohtaa Leen, kiihkeän ja syrjäytyneen ajelehtijan, he lähtevät yhdessä matkalle, joka johdattaa heidät Ronald Reaganin aikaisen Amerikan sivuteille ja takamaille. Vaikka he yrittävät parhaansa, kaikki tiet vievät takaisin menneisyyden kauhistuttaviin tapahtumiin ja viimeiseen kohtaamiseen, joka ratkaisee, selviääkö heidän rakkautensa kaksikon erilaisuudestaan huolimatta.
Elokuvassa liikutaan Yhdysvaltain osavaltiosta toiseen melkoista vauhtia, mutta toisaalta tarina on sellainen, joka ei kyllä olisi vaatinut kaikkea tuota liikettä, mutta näinkin se toimii erinomaisesti. Elokuvan keskiössä on kannibalismi, mutta minusta tuntuu, että sitä käytetään pelkkänä siltana muiden teemojen käsittelyssä.
Esimerkiksi yhteiskunnan reunoilla elämistä kuvataan tavalla, joka sai ainakin minut pohtimaan syntyjä syviä. Toinen teema, joka nousee esille todella vahvasti, on omien juurien ja niiden löytämisen merkitys. Maren lähtee etsimään äitiään, jota hän ei edes muista. Äidin taustoilta löytyy tieto, joka saa nuoren naisen pois tolaltaan.
Russell ja Chalamet sopivat todella hyvin yhteen. He tasoittavat ja tukevat toistensa suorituksia hienosti. En tiedä oliko ohjaaja ohjeistanut Chalametille, että annahan Russellin johtaa ja johdatella kaksikkonne toimintaa ja kohtauksia. Sen verran vahvan otteen nuori nainen paristaan nappasi, mutta siitäkin huolimatta parivaljakon yhteispeli toimi varsin hyvin.
Elokuvassa nähdään myös kokenut ja loistava Mark Rylance, joka esiintyy salaperäisen Sullyn roolissa. Sully johdattaa Marenin kannibalismin synkkiin saloihin. Outo vanha herra vakuuttaa, ettei hänellä ole taka-ajatuksia nuoren naisen varalle, mutta puhuuko hän totta.
Rylance on roolissaan karmiva, mutta mahtava. taidokas näyttelijä osaa pysytellä varjoissa, mutta kun toiminnan aika koittaa, niin sitten alkaa räiskyä ja kunnolla.
Nautin elokuvasta todella paljon. Tällä kertaa voi todeta, että 18-vuoden ikäraja oli paikallaan, sillä suolet ja veri lentävät, eikä tämä elokuva sovi välttämättä kaikkien ruokalistalle.
Tähdet: ***
Ensi-ilta 25.11
Teksti: Juho Kojima