Ilmiömäisen menestyksekkään “Avatar”-elokuvasarjan kolmas osa “Avatar: Fire and Ash” saa ensi-iltansa vain elokuvateattereissa 17. joulukuuta 2025.
James Cameron vie yleisön takaisin Pandora-planeetalle uudessa immersiivisessä seikkailussa, jossa mukana ovat na’vi-johtajaksi edennyt entinen merijalkaväen sotilas Jake Sully (Sam Worthington), na’vi-soturi Neytiri (Zoe Saldaña) ja koko heidän perheensä. Elokuvan muissa rooleissa nähdään Sigourney Weaver, Stephen Lang, Kate Winslet, Cliff Curtis, Oona Chaplin, Jack Champion, Britain Dalton, Trinity Bliss ja Bailey Bass.
Noin Disney esittelee elokuvan.
Lupaan, etten paljasta juonesta mitään.
Elokuva jatkaa The Way of Water -leffasta tuttua juonta, joten ennen kuin istahdat elokuvateatterin tuolille, niin muista katsoa edellinen Avatar, sillä muuten et pysy mukana Fire and Ashin käänteissä.
Uuden Avatarin oikeastaan ainoa hyvin toimiva asia on elokuvan musiikki, jonka sävelsi Simon Franglen. Hän onnistui luomaan kauniin musiikin avulla tunnelman, jonka kautta katsojan oli helppo sukeltaa Pandoran luontoon. Sävellykset olivat niin upeita, että liikutuin muutaman kerran. Musiikki oli upea kunnianosoitus alkuperäisen Avatarin säveltäjälle, eli James Hornerille.
Mutta kauniit soinnut eivät pelasta muuten surkeaa elokuvaa. James Cameron on yksi viimeisten vuosikymmenten parhaista ohjaajista, ja Disney on tunnettu pitkästä menestyksestään tuotantoyhtiönä, mutta nyt tuo yhtälö ei toiminut.
Fire and Ash kestää yli kolme tuntia, mutta Cameron unohti yhden kultaisen säännön. Jos elokuva on noinkin pitkä, niin tarinan tulee olla kiinnostava, mutta uusimman Avatarin kerronta on rasittavan hidasta. na’vit puhuvat, pohtivat, riitelevät ja rakastavat. Kaiken tuon sekaan on heitelty toimintaa, mutta ongelma vain on, ettei yksikään noista elementeistä ei ole kiinnostava.
Elokuvahan on teknisesti järisyttävän upea. Pandora näyttää ja kuulostaa hienolta. Jokainen tekninen yksityiskohta on hiottu timanttisen kauniiksi. Pandora on täynnä toinen toistaan kauniimpia alueita ja maisemia. Jos Cameron antaisi minulle virtuaalilasit, niin voisin lähteä pikkuiselle telttareissulle Pandoran luontoon, vaikka heti. Viettäisin aikaa planeetan eläinten parissa päiväkausia, mutta kun nyt puhutaan kuitenkin elokuvasta, jossa pitäisi olla muutakin kuin henkeäsalpaava ympäristö.
Na’vit lentävät erilaisilla olioilla. Noissa lentokohtauksissa oli eräs paha ongelma, sillä ne näyttivät huonosti tehdyltä videopeliltä, Se oli oikeasti melko häiritsevää, koska tekninen ero muihin kohtauksiin verrattuna oli valtava.
Fire and Ashin toimintakohtaukset tuntuivat suorilta kopioilta, kun niitä vertaa The Way of Waterin vastaaviin. Oliko Cameron niin keskittynyt pelkkään teknologiaan, että tuollainen juttu jäi huomaamatta, vai onko hän tullut laiskaksi, kun elokuva tuottaa muutenkin kasoittain rahaa, niin mitäs pienistä kömmähdyksistä.
Disney esitti elokuvasta 3D-version, oliko ihan pakko. Katsomiseen tarvittavat lasit ovat rasittavan epämukavat ja silmälasien kanssa todella hankalat. Nuo pienet, mutta erittäin merkittävät yksityiskohdat pilaavat katselukokemuksen ja tunnelman.
Toivon todella hartaasti, että Fire and Ash jää viimeiseksi Avatariksi.
Tähdet: **
Ensi-ilta: 17.12.2025
Ikäraja: 12
Pituus: 199 min.
Ohjaus: James Cameron
Käsikirjoitus: James Cameron & Rick Jaffa & Amanda Silver
Teksti: Juho Kojima