LUPAAN, ETTÄ EN SPOILAA MITÄÄN!!
Ensimmäistä kertaa Spider-Manin elokuvahistoriassa naapuruston ystävällinen sankarimme on paljastunut, eikä enää pysty erottamaan tavallista elämäänsä vaarallisesta supersankarielämästä. Pyydettyään apua Doctor Strangelta tilanne ottaa askeleen entistä huonompaan suuntaan pakottaen hänet selvittämään, mitä todella tarkoittaa olla Spider-Man.
Heti aluksi on sanottava, että kyseessä on yksi kaikkien aikojen parhaista Marvelin elokuvista! Ohjaaja Jon Watts on onnistunut tekemään mahtavan sekoituksen, joka sisältää iloa, naurua, toimintaa riemua, muta myös muutaman kyyneleen. Kaiken lisäksi mukaan on heitetty muutama herkullinen yllätys.
Kun näin, että elokuva kestää melkein kaksi ja puoli tuntia huoli alkoi kaivaa mieltäni, koska vaara siihen, että jossain vaiheessa juoni alkaa laahata on melko suuri. Tällä kertaa juoni suorastaan kiitää eteenpäin. Toinen Marvelin leffojen yleinen ongelma on, että ne tungetaan täyteen tavaraa ja tapahtumia. No Way Home on tuossa suhteessa todella raikas poikkeus. Elokuvassa kylläkin vilisee vaikka mitä ja vaikka ketä, mutta kuuluisa punainen lanka pysyy jatkuvasti näkyvillä.
Tom Holland on mahtava Spider-Man. Peter on erittäin vahva henkilö, mutta samalla Holland tuo rooliin haavoittuvuutta ja herkkyyttä, jotka näyttävät, että Peter Parker on aito ihminen, eikä pelkästään sarjakuvahahmo.
Kun huomasin aikoinaan, että Doctor Strange on todella merkittävässä roolissa, niin irvistin, koska mielestäni Strangen hahmo ei kuulu Marvelin parhaimmistoon, mutta tällä kertaa myönnän, että Benedict Cumberbatch oli täysin pitelemätön. Hän toimi tietyssä mielessä kertojana, joka piti katsojan mukana tapahtumissa. Strange oli todella kupliva hahmo, jonka Cumberbatch on ottanut omakseen.
Peter Parkerin parhaat kaverit Ned (Jacob Batalon) ja Peterin tyttöystävä MJ (Zendaya) kantavat suurta vastuuta elokuvassa, kun he avustavat Peteria Doctor Strangen antamassa tehtävässä. Sekä Zendaya että Batalon tekevät viiltävän hienot suoritukset. Varsinkin MJ:n hahmo on todella hienosti rakennettu. Zendaya osoittaa olevansa upea näyttelijä.
Huomautan, että tässä kappaleessa puhun pelkästään suomalaisessa trailerissa nähdyistä pahiksista. Alfred Molina nähdään Doctor Octopusin roolissa. Mekaaniset lonkerot heiluvat, kun Octopus jahtaa Parkeria. Willem Dafoe nähdään jälleen Green Goblinin roolissa ja hän tekeekin jälleen upeaa työtä. Dafoe on mielestäni tämän elokuvan parasta antia, vaikka hän jääkin lopulta ikävän pieneen rooliin. Viimeisenä täytyy tietenkin mainita Jamie Foxx, joka nähdään Electrona. Mielestäni Foxx ajetaan tyypillisen Marvelin tusinapahiksen rooliin. Tämä on melkoinen harmi, kun otetaan huomioon Foxxin loistaviksi tiedetyt taidot.
Aluksi tuntui siltä, että pahiksia on ehkä hieman liikaa, mutta kaikille olikin rakennettu ihan hyvät roolit.
No Way Home on täynnä todella hauskaa huumoria, jota käytetään juuri oikeissa kohdissa. Olen toiminut kriitikkona hieman yli kolme vuotta. En ole koskaan ollut kriitikoiden näytöksessä, jossa kaikki katsojat olisivat suorastaan ulvoneet naurusta, nyt olin ja se oli suorastaan upea kokemus.
Samaan aikaan tämä elokuva sisälsi todella tunteikkaita kohtauksia, jotka avasivat kyynelkanavat ja Sali oli täysin hiljainen. Ohjaaja Watts osasi vetää juuri oikeista naruista luodakseen sopivan tunnelman jokaiseen kohtaukseen. Välillä mentiin miljoonaa ja nauru raikui, kun taas välillä silmät kostuivat.
Teksti: Juho Kojima