Kategoriat
Elokuvat Nyt Teatterissa

Ensi-illassa tällä viikolla: Passenger

Nuori pariskunta todistaa hirveän auto-onnettomuuden, ja tajuaa pian, etteivät he poistuneet onnettomuuspaikalta yksin. Heitä seuraa matkustajaksi kutsuttu demoninen olento. Vanlife muuttuu painajaiseksi, sillä tämä matkustaja ei pysähdy ennen kuin on tuhonnut heidät molemmat.

Ohjaaja André Øvredal oli valinnut sen helpon ja turvallisen lähestymistavan. Pelottava demoni jahtaa nuorta paria, mutta ensin mies ei tietenkään usko hysteeristä morsiantaan, kunnes tapahtuu käänne, joka saa miehenkin suorastaan sekaisin pelosta.

Tällaisen elokuvan tapahtumat sijoitetaan melkein aina pimeille teille ja/tai synkkään metsään. Heitetään vielä mukaan kolkot parkkipaikat, niin saamme eteemme tämän elokuvan maiseman. Tylsän arvattavaa ja liian helppoa.

Elokuva käsittelee myös pakettiautossa asumista, voi, miten romanttista. Eiks vaan? Ideahan on sinänsä ihan kiinnostava, mutta tapa, jolla tuota juonen aspektia käytettiin hyödyksi, oli suorastaan uuvuttavaa. Autoa heilutettiin, ovia avattiin ja suljettiin, iik! Kaiken tuon lisäksi arvoisa demonimme vieraili pakussa pari kertaa.

Miksi kauhuun pitää aina sotkea uskonto? Luulisi, että toimivaa kauhua saisi revittyä muustakin. Demonit, nunnat ja synkät kirkot on nähty jo niin monessa kauhuelokuvassa, että väsy iskee.

Kauhuelokuvien tekijöillä on aina yksi keino, joka kaivetaan työkalupakista, kun mikään muu ei toimi. Hyppykauhussa katsojaa pelotellaan kovilla ja yllättävillä äänillä, jotka yhdistetään säikäyttävään kuvaan. Tämä leffa käytti tuohon temppuun ystäväämme demonia. Tässä elokuvassa hyppykauhua oli aivan liikaa.

Miksi kauhuun pitää sotkea surkean siirappinen rakkaustarina. Kertomuksen pääpari oli kuin ilmetty esimerkki tuosta ongelmasta. En pitänyt Tylerin ja Maddien tahmeaa romanssia uskottavana. Tylerin näyttelijä Jacob Scipio taisi hoitaa koko homman autopilotilla, jonka jälkeen postiluukusta tipahti palkkakuitti.

Maddieta esittävä Lou Llobell sentään yritti luoda jotain omaa, mutta yritykseksi sekin jäi, koska käsikirjoitus oli alempaa perustasoa.

En voi suositella tätä elokuvaa.

Trailer: Paramount Suomi

Tähdet: *

Ensi-ilta: 22.5.2026

Ikäraja: 16

Pituus: 94-minuuttia

Levittäjä: Finnkino Oy

Ohjaus: André Øvredal

Käsikirjoitus: Zachary Donohue & T.W. Burgess

Teksti: Juho Kojima