Häjyt on vahva kuvaus kolmesta nuoresta miehestä, joista kaksi Antti (Juha Veijonen) ja Jussi (Samuli Edelmann) on istunut linnassa pankkiryöstöstä viisi vuotta. Ryöstön kolmas tekijä Heikki (Teemu Lehtilä) on lukenut itsensä lakimieheksi sillä aikaa kun kaverit istuvat tuomiotaan. Elokuvan alussa, kesällä 1994, Antti ja Jussi pääsevät vapaaksi ja palaavat pieneen kotikaupunkiinsa samaan aikaan kun Heikki aloittaa paikkakunnan vt. nimismiehenä. Ryöstön jälkeen piilotetut saalisrahat ovat kadonneet ja Heikin estelyistä huolimatta rahattomat Antti ja Jussi ajautuvat myymään pimeätä viinaa, sillä kuten Antin pontikkaa keittävä isoisä (Kalevi Haapoja) sanoo: Rehellinen työ ei ei ole koskaan kannattanut, eikä kannata!
Tapahtumat saavat dramaattisen käänteen, kun Antti ja Jussi myyvät viinaa alaikäisille nuorille ja kylän väki kääntyy heitä vastaan. Myös poikien vanha tuttu poliisi Törnqvist (Kari Väänänen) tulee selvittämään asioita Heikin lepsuilun takia. Tarina alkaa edetä tragediasta toiseen ja kaverukset joutuvat syvemmälle ja syvemmälle väkivallan kierteeseen, Antti tahtomattaan arvaamattoman ja psykoottisen Jussin vetämänä. Edes Jussin lasta odottava Antin sisar Sisko (Sari Havas) ei pysty Jussia taltuttamaan. Hurjan pakomatkan toisessa päässä odottaa yllätys, josta syntinsä tyynesti sovittava Antti ei saa koskaan tietää. Se jää Jussin ja Heikin väliseksi salaisuudeksi.
En ollut aiemmin katsonut tätä leffaa, mutta pakkohan se oli nyt tarkistaa, kun Solar toi sen takaisin teattereihin.
Sanotaanko näin, että Häjyt oli erilainen kuin odotin. Vakavasta aiheestaan huolimatta se oli hauska, koska Aleksi Bardyn tekemä käsikirjoitus on täynnä murteella leikittelyä. Vuorosanat ovat täynnä draamaa ja tietyllä tavalla uhkaakin, mutta yhtä lailla sanailu on kepeää huumoria.
Tuo yhdistelmä ei toimisi ilman Juha Veijosen ja Samuli Edelmanin hermoja kutittelevan upeita suorituksia. Kaksikko oli löytänyt yhteisen kaikupinnan, jota he manipuloivat herkällä, mutta vahvalla otteella.
Siitäkin huolimatta, että tarina kertoo kolmikosta, niin jostain syystä koin, että Heikki oli kertomuksessa ulkopuolinen, eikä Lehtilä päässyt missään vaiheessa kahden muun näyttelijän tasolle. Ymmärrän toki, että Heikin osa juonessa oli keskeinen, mutta mietin tuostakin huolimatta koko ajan, että mihin häntä tarvitaan.
Häjyt on viiltävä kuvaus, millaista Suomessa on elää yhteiskunnan liukkaalla reunalla. Elokuvan alussa tuo elämä saattaa näyttää houkuttelevalta, mutta vähitellen ohjaaja Aleksi Mäkelä kuorii tarinan kauniit kulissit, ja julma todellisuus alkaa paljastua.
Mäkelän käyttämässä tekniikassa piili joukko todellisia riskejä, mutta elokuvan työryhmä selvisi haasteesta hienosti.
Häjyt on yksi kaikkien aikojen parhaista kotimaisista elokuvista. Sen voi jälleen katsoa teattereissa.
Ensi-ilta: 10.02.2025
Ikäraja: 16
Pituus: 104 min.
Ohjaus: Aleksi Mäkelä
Käsikirjoitus: Aleksi Bardy
Teksti: Juho Kojima