Kymmenen vuotta sitten supersalamurhaaja Slade ”Deathstroke” Wilson teki traagisen virheen, josta hänen vaimonsa ja poikansa maksoivat kaamean hinnan. Nyt kymmenen vuotta myöhemmin H.I.V.E.-terroristit uhkaavat Wilsonin perhettä jälleen kerran.
Miten minusta tuntuu, että DC hallitsee näiden piirrettyjen elokuvien tekemisen paljon paremmin kuin live-action elokuvat. Tämänkin elokuvan kohdalla näkyi se, että itse tarina ja sen toteutus oli mietitty viimeistä piirtoa myöden.
Sekä ohjaaja Sung Jin Ahn että käsikirjoittaja J.M. DeMatteis ovat onnistuneet luomaan helposti seurattavan kokonaisuuden, joka kulkee määrätietoisesti kohti omaa päämääräänsä. Elokuvassa ei ole mitään ylimääräistä, mutta tapahtumia ja käänteitä riittää yllin kyllin.
Pääosissa kuultavat näyttelijät tekevät ihan hyvää työtä, vaikka tältä osa-alueelta löytyykin mielestäni koko elokuvan suurin miinus.
Varsinkin Deathstroken roolin tekevä Michael Chiklis on todellahyvä. Hän pystyy säätelemään ääntään todella laajalla skaalalla, jonka kautta esimerkiksi tunnetilat ja tarinan ilmapiiri välittyvät todella hyvin.
Toisin on Sasha Alexanderin kohdalla. Hänen ääntään kuullaan Adelinen roolissa. Jotenkin tuntuu siltä, että Alexander lukee kuuliaisesti paperille kirjoitetut sanat ja lauseet, mutta muu yrittäminen taisi päästä unohtumaan.
Tuosta pienestä kritiikistä huolimatta toivoisin, että DC:n sisällä olisi rohkeutta myöntää, että live-action puoli voisi tehdä pienen opintomatkan animaation maailmaan, sillä näiden kahden ”osaston” välillä on aivan uskomattoman leveä kuilu suoraan sanottuna osaamisen kohdalla. Tämä ero tulee hyvin esiin tavassa, jolla elokuvat ja projektit saadaan pysymään kasassa.
Teksti: Juho Kojima
Juonikuvaus: HBO Nordic