Happy Gilmore on entinen golffari, jota elämä on viime vuosina heitellyt rajusti. Hänen vaimonsa on menehtynyt, eikä uralla ansaituista rahoista ole suunnilleen muuta jäljellä kuin katkera muisto. Myös alkoholi tuottaa entiselle urheilijalle todellisia ongelmia.
Yhtäkkiä Happyn tyttärelle tarjoutuu elämänsä mahdollisuus opiskella tanssia. Gilmore päättää hankkia rahaa tyttären opiskelua varten, niinpä Happy aloittaa Golfin uudelleen, pohjalta ponnistaen.
En ole katsonut ensimmäistä elokuvaa, enkä ole oikein milloinkaan ollut Adam Sandlerin leffojen fani. Ajattelin tämänkin elokuvan kohdalla, ettei homma varmaan toimi.
Ilokseni huomasin heti alussa, että tarina on täynnä todella hyvin toimivaa huumoria, joka saa käyttövoimansa uskottavasta ja koskettavasta tarinasta, joka sai ainakin minut pyyhkäisemään muutaman kyyneleenkin.
Jotenkin tuntui siltä, että jokainen katsoja voi samaistua Gilmoren tilanteeseen, sillä kaikki meistä vovat liukua pohjalle ja sieltä on myös mahdollista taistella itsensä pinnalle.
Elokuva sisältää myös Adam Sandlerin tuttua menevää ja päätöntä huumoria. Välillä kylläkin mietin, että toimiiko tuollainen huumori elokuvassa, jonka tarina sisältää myös raskaita teemoja.
Täytyy antaa täysi tunnustus Adam Sandlerille ja muulle työryhmälle tavasta, jolla elokuva lähestyy vaikeitakin aiheita, mutta huumoria ei unohdeta missään vaiheessa.
Elokuvan ohjasi Kyle Newacheck, mutta oli täysin selvää, että Sandler johtaa hommaa, sillä hän on tuottanut ja käsikirjoittanut leffan. Toisena käsikirjoittajana toimi Tim Herlihy.
Mielestäni on harmi, ettei Netflix tuonut elokuvaa teattereihin ainakaan meillä Suomessa. Yhtiö olisi voinut kääriä melkoiset lipputulot.
Tähdet: *****
Teksti: Juho Kojima