Guillermo del Toron Pinocchio on tarina rakkaudesta, menetyksestä, ystävyydestä ja erilaisuuden hyväksymisestä. Palkittu ohjaaja käsittelee synkkiäkin aiheita todella herkällä ja kauniilla tavalla. Stop-motion animaatio sopii puusta tehdyn pojan tarinaan todella hyvin. Uskallan väittää, että del Toron Pinocchio on yksi vuoden parhaista elokuvista.
Mielestäni tämä elokuva olisi pitänyt julkaista ensin teattereissa, sillä sen kerronta ja visuaalisuus ovat tyyliltään sellaisia, että ne olisivat vaatineet ison valkokankaan. Vaikka televisioni onkin iso, niin mietin koko ajan, että tarinan visuaaliset elementit eivät pääse loistamaan niille kuuluvalla tavalla.
Elokuvan synkkyys pääsi yllättämään minut, mutta del Toron ohjaamaan filmiin tunnelma sopii täydellisesti. Toinen seikka, joka tuli täysin puun takaa oli, että tarina sijoittui toisen maailmansodan runtelemaan Italiaan, jossa fasismi kukoisti. Elokuvassa nähdään jopa Benito Mussolini. Olin ensin, että hetkinen, mutta sitten tajusin, että kyseisen henkilön mukana olo tukee tarinaa ja sen kuvaamaa maailmaa.
Puuseppä Geppetton (David Bradley) ja Pinocchion (Gregory Mann) välinen suhde on paljon rosoisempi kuin se, mihin olen tottunut Disneyn versiossa. Pinocchio haastaa ”isäänsä” jatkuvasti, eikä Geppetto oikein meinaa pärjätä itsepäisen puunuken kanssa. Disneyn versiossa ei olisi tullut kuuloonkaan, että vanha ja hauras Geppetto ryyppäisi, mutta del Toron versiossa viinipullo toisensa jälkeen tyhjenee katkeran vanhuksen käsittelyssä. Aiemmin tänä vuonna Pinocchiosta julkaistiin toinenkin elokuva, jossa puusepän roolin teki Tom Hanks. Bradley tekee kymmenen kertaa paremman suorituksen, joka ei jätä katsojaa kylmäksi.
Elokuvan kertojana toimii pieni, mutta pippurinen sirkka, jolle äänensä antaa loistava Ewan McGregor, jonka suoritus hipoo täydellisyyttä. McGregorin esityksessä on niin monta tasoa ja vivahdetta, etten pysynyt perässä. Sirkka on tämän elokuvan omatunto, joka toimii katsojan matkaoppaana.
Elokuvan animaattoreille täytyy nostaa hattua, sillä he saivat tarinassa käytetyt nuket näyttämään oikeilta ihmisiltä. Voin myöntää tässä ja nyt, etten ole koskaan ollut stop-motion tekniikan suuri ystävä, koska lopputulos on yleensä todella nykivää, mutta tähän Pinocchion versioon se oli ainoa oikea valinta. Stop-motion vaatii tuekseen hyvin vahvan tarinan, ja del Toron johdolla tuo vaatimus täyttyi viimeistä piirtoa myöten.
Ainoa epäkohta elokuvassa on se, että tarinan dialogi ei ole tasapainossa. Jokainen näyttelijä on valinnut hahmolleen erilaisen englannin murteen. Lopputulos kuulostaa ajoittain todella sekavalta. Varsinkin, kun otetaan huomioon, että elokuvan tapahtumat sijoittuvat Italiaan, niin tilanne on lähinnä outo. Kaiken lisäksi dialogin sekaan oli heitetty muutama italialainen sana tai lause, joiden tarkoituksena taisi olla katsojan muistuttaminen siitä, että tapahtumat todellakin sijoittuvat Italiaan.
Muista katsoa myös elokuvan tekemisestä kertova dokumentti, joka löytyy tietenkin Netflixistä. Voit katsoa Guillermo del Toro’s Pinocchion vaikka heti.
Tähdet: ****
Teksti: Juho Kojima