Osgood Perkinsin (Gretel and Hansel) ohjaaman ja käsikirjoittaman kauhuelokuvan pääosissa nähdään Nicolas Cage ja Maika Monroe. Cage on saanut sarjamurhaajan roolistaan ylistävät arviot Yhdysvalloissa ja Longlegsilla oli Nicolas Cagen isoin avausviikonlopun tulos yli 10 vuoteen USA:ssa.
Lee Harker (Maika Monroe) on uusi ja lahjakas FBI-agentti, joka määrätään selvittämään avoinna olevaa satanistisen sarjamurhaaja Longlegsin (Nicolas Cage) tapausta. Tutkiessaan monimutkaista vyyhtiä, Harker löytää henkilökohtaisen kytköksen murhaajaan. Alkaa taistelu aikaa vastaan, kun Harkerin on pysäytettävä psykopaatti ennen tämän seuraavaa viattoman perheen hengen vaativaa tapporetkeä.
Tuota. Tässä elokuvassa ei oikeastaan ole yhtään mitään, jota ei olisi nähty tai kuultu aikaisemmin.
Esimerkiksi Cagen osuutta tarinassa oli markkinoittu, niin paljon, että odotin näkeväni jotain todella erityistä. Lopulta Cage piipahti muutamassa kohtauksessa leikkimässä oudosti ja karmivasti käyttäytyvää hyypiötä. Ei siinä kyllä mielestäni mitään erityistä ollut. Näyttelijä pääsi toteuttamaan itseään. Herättikö se kauhua tai jännitystä, eipä juuri.
Elokuvan pahin ongelma oli sen tunnelma, joka oli melkoisen unettava. Elokuvassa oli pitkiä jaksoja, jolloin ei tapahtunut oikein mitään. Ongelman kokoa suurensi se, että samanlaisia juonia ja käänteitä on tullit katsottua liiankin monessa leffassa.
Oikeastaan ainoa elokuvan valopilkku oli Monroe, joka todellakin yritti kantaa mielestäni horjuvaa tarinaa harteillaan. Hän joutuu työskentelemään monessa kohtauksessa yksin. Hän oli tuolloin parhaimmillaan. Monroe yritti luoda ympärilleen sopivaa ilmapiiriä, mutta lopulta hän jäi ilman tukea.
Tähdet: **
Ensi-ilta: 09.08.2024
Ikäraja: 16
Pituus: 101 min.
Ohjaus ja käsikirjoitus: Osgood Perkins
Teksti: Juho Kojima