Vuoden odotetuimpiin elokuviin kuuluva Civil War on tiivistunnelmainen, adrenaliinin ja jännityksen täyteinen toimintatrilleri, jonka kyydistä avautuu kuumottava näkymä jakautuneen Yhdysvaltojen lähitulevaisuuteen. Lee (Kirsten Dunst) yrittää selviytyä hengissä toimittajakollegoidensa kanssa eskaloituvan sisällissodan keskellä vaarallisella matkalla maan läpi kohti vielä toistaiseksi pääkaupungiksi kutsuttua Washington DC:tä.
Ex Machinan ohjanneen Alex Garlandin uutuutta on kehuttu ja hehkutettu todella paljon. Olen tehnyt itselleni aikoinaan lupauksen äärimmäisestä rehellisyydestä. Nyt on jälleen aika täyttää tuo lupaus.
Elokuva on mielestäni jakautunut kahtia.
Ensimmäisessä osassa toimittajat pyrkivät kohti Washingtonia. Tällä matkalla he kohtaavat haasteita, joista heidän on selvittävä. Sinänsä ihan kiinnostavaa, mutta näen kokonaisuudessa kaksi pulmaa.
Ensiksi ohjaaja Garland on valinnut kerrontaan melko putkimaisen lähestymisen, jossa tiettyjen asioiden on pakko tapahtua, jotta juoni voi edes edetä.
Tuo valittu tapa pakottaa kerronnan tiettyyn melko kapeaan uomaan, ja esimerkiksi elokuvan voimana toimiva konflikti jää taustalle. Jossain pienemmässä elokuvassa tyyli voisi toimiakin, mutta ei Civil Warin kaltaisessa suurelokuvaksi pyrkivässä tuotannossa.
Elokuvan lopussa nähdään otoksia suuresta taistelusta, joka käydään Yhdysvaltain hallinon ja kapinnallisten välillä. Tässä kohtaa oli rytinää ja räiskettä.
Jotenkin tuntui, että vasta tässä vaiheessa alkoi oikeasti tapahtua. Ongelmana oli vain se, että aika loppui kesken, ja viimeiset tapahtumat etenivät melkoisella vauhdilla.
Pääosassa nähtävä Dunst hoitaa työnsä varsin mallikkaasti. Samalla on kuitenkin myönnettävä, että minun oli jostain syystä todella vaikeaa saada kiinni elokuvan hahmoista, koska heidän taustatarinansa olivat todella ohuita.
Tähdet: **
Ikäraja: 16
Pituus: 109 min.
Ohjaus ja käsikirjoitus: Alex Garland
Teksti: Juho Kojima