Kasariklassikko ja hakkerielokuvien äiti nuoresta tietokonevelhosta, joka tietämättään kirjautuu Yhdysvaltain ydinaseita hallitsevaan tietokoneeseen ja alkaa pelata vaarallisia sotaleikkejä. Pääosissa: Matthew Broderick, Ally Sheedy, John Wood ja Dabney Coleman Ohjaus: John Badham. (WarGames, USA 1983)
Badhamin ohjauksessa syntyi elokuva, joka yhdistelee nostalgiaa, nörttimäisyyttä ja komediaa tavalla, joka saa katsojan hymyilemään. Tuon lisäksi leffa sisältää vakavamman viestin tekoälystä.
Elokuvassa näppäillään ja hypistellään 80-luvun tietokoneita oikein antaumuksella. Leffan äänisuunnittelulle täytyy nostaa hattua, sillä suunnilleen jokaisen kohtauksen taustalla hyrisee tai härisee jokin tietotekninen härpäke. Filmi toimii myös hyvänä muistutuksena siitä, miten nopeasti tietotekniikka on kehittynyt.
Kokonaisuuden tärkein viesti on kuitenkin tekoälyn ylivaltaa koskeva varoitus. Mitä voikaan tapahtua, jos annamme tekoälyn tehdä sotilaallisia päätöksiä tai strategisia ratkaisuja. Seurauksena saattaisi olla se iso pamaus, josta ei olisi paluuta, joten on hyvä, että lopullisen ratkaisun tekee ihminen, ainakin vielä…
Nuorta Davidia näyttelevä Broderick tekee vakuuttavan suorituksen hellyttävän hölmönä nörttinä, joka haluaa vain pelata uusia pelejä, mutta siinä sivussa alkaakin simulaatio, joka uhkaa koko maailmaa. Broderick oli jo nuorena häkellyttävän taitava.
Davidin ystävä Jennifer on ainoa osa elokuvasta, johon olisin toivonut hieman eri näkemystä. Jennifer on yksinkertaisesti liian kiltti. Hän kyllä yrittää hillitä Davidia edes hieman, mutta samalla tyttö juoksee nörttinsä perässä kuin kiltti puudeli.
Näyttelijä Ally Sheedy tekee kaikesta huolimatta ihan hyvän suorituksen. Sheedysta täytyy vielä mainita, että hänet muistetaan tietenkin myös elokuvasta The Breakfast Club.
Sotaleikit-elokuvassa piipahtaa myös legendaarinen näyttelijä John Spencer, joka teki minuun pysyvän ja vahvan vaikutuksen sarjassa The West Wing.
Sotaleikit löytyy Yle Areenasta. Viimeinen katselupäivä on 1.4.2026.
Teksti: Juho Kojima