Elokuva kertoo naisesta, joka saapuu Hongkongiin työmatkalle, mutta päätyy tutkimaan omaa haluaan, vallan asetelmia ja nautinnon katoavaisuutta luksushotellin suljetussa maailmassa. Sävy on modernimpi, viileämpi ja psykologisempi kuin vuoden 1974 klassikossa — enemmän hitaasti palava, esteettinen tutkielma kuin perinteinen eroottinen melodraama.
Emmanuelle Konsultoi luksushotellin johtoa siitä, miten asiakkaita hemmotellaan ja kohdellaan.
Audrey Diwanun ohjaama elokuva on kokonaisuus, jossa juonella ei ole mitään merkitystä. Tällä kertaa tarina on olemassa pelkästään, jotta Emmanuelle voi harrastaa seksiä tai huokailla himokkaasti ja tuijottaa tyhjyyteen.
Elokuva on yritetty saada näyttämään todella korkealaatuiselta, mutta ongelmaksi nousee vain se, että kaunis kuori peittää alleen tylsän tyhjyyden, jota yritetään epätoivoisesti peittää eleganteilla puitteilla ja kauniilla naisilla, mutta tuo yritys epäonnistui surkeasti.
Elokuvassa esitetyt seksikohtaukset yritetään nekin näyttää elegantteina, mutta lopputulos tuntui pelkästään halvalta ja huonolta. Tosiasia on nykyisin se, että netti on pullollaan huomattavasti tätä elokuvaa parempaa pehmopornoa.
Suoraan sanottuna, pääosassa nähtävää Noémie Merlantia kävi sääliksi. Hänen ainoa tehtävänsä tuntui olevan päämäärätön haahuilu ja seksin aikana huokailu.
Vuonna 1974 ilmestynyt Emmanuelle taitaa edelleen olla kulttiklassikon maineessa. Tämä vuonna 2024 ilmestynyt uusi versio ei tule tekemään samaa temppua.
Tähdet: *
Teksti: Juho Kojima