Kategoriat
Disney+ Elokuvat Klassikot Suoratoistopalvelut TV Yle Yle Areena

Tänään Kakkosella: Kaunotar ja hirviö

Klassisessa Disneyn animaatioelokuvassa urhea Belle lähtee pelastamaan isäänsä ja päätyy arvoituksellisen hirviön lumottuun linnaan.

Tämä on piirroselokuvien todellista aatelia. Elokuva kuuluu kolmikkoon, joka pelasti Disneyn piirroselokuvat 90-luvun alussa. Tuohon aikaan Studio oli melkoisessa kuopassa. Disney sai tuolloin joukon uusia johtajia, jotka tekivät melkoisia uudistuksia. Kaikkien meidän tuon vuosikymmenen lasten/nuorten onneksi uudistusten tuloksena syntyi joukko klassikoita, joista voimme nauttia edelleen.

Mikä tekee Kaunottaresta ja hirviöstä Disneyn klassikon?

Ensimmäisenä mieleeni nousee musiikki, josta vastasivat Howard Ashman ja Alan Menken. Legendaarisen aseman musikaalien ja Disneyn maailmassa saavuttanut Ashman ikävä kyllä menehtyi elokuvan teon aikana. Onneksi hän jätti jälkeensä valtavan määrän loistavaa musiikkia. Kaunottaressa ja hirviössä kuullaan esimerkiksi oma suosikkini Vieraamme, eli Be Our Guest.

Kuva: Yle/Disney.

Elokuvassa nähdään ajaton rakkaustarina, joka yhdistää Disneyn kauniin piirrostyylin ja täydellisyyttä hipovat hahmot. Huomasitko, etten käyttänyt sanaa animaatio, vaan piirrostyyli. Tuo johtuu siitä, että elokuva on piirretty käsin. Hahmoissa näkyykin tekijöidensä aito ja oma kädenjälki.

Tänään nähtävä suomalainen versio on täynnä aikansa huippunäyttelijöitä. Heihin kuuluivat esimerkiksi Matti Ranin ja Juha Muje. Elokuvassa Hirviötä näyttelee Raninin poika Matti Olavi Ranin. Bellen osan teki Mervi Hiltunen.

Kaunotar ja hirviö on minulle Disneyn hienoin elokuva, jota katsellessa mieleeni tulvii muistikuvia lapsuudestani. Eräs niistä on, kun kinusin elokuvan Vhs-kasettia. Vanhempani heltyivät lopulta Silja Seranaden tai Symphonin myymälässä, enkä malttanut odottaa, että pääsin kotiin telkun ääreen. Lauluja tulee hyräiltyä ja hoilattua edelleen.

Elokuva alkaa kello 18.00. Sen voi katsoa myös Yle Areenasta tai Disney+ -palvelusta.

Video: Disney Suomi

Teksti: Juho Kojima