Gilmoren tytöt on lämminhenkinen draamakomedia, joka kertoo yksinhuoltajaäiti Lorelai Gilmoren ja hänen teini-ikäisen tyttärensä Roryn elämästä idyllisessä Stars Hollow’n pikkukaupungissa.
Sarja seuraa äidin ja tyttären ainutlaatuista suhdetta, heidän hauskoja ja yllättäviä käänteitä täynnä olevia seikkailujaan ja matkaa kohti unelmia. Nokkela sanailu, loputtomat popkulttuuriviittaukset ja pikkukaupungin värikkäät hahmot tekevät Gilmoren tytöistä unohtumattoman kokemuksen, jonka vuoksi Stars Hollow’n taika lumoaa kaikenikäisiä uusia katsojia vielä tänäkin päivänä.
Kiertelin tuossa eri suoratoistopalveluita, kun tuo lineaarisen telkun tarjonta toistaa taas itseään. Joskus Yle Areenakin tarjoaa mahtavia yllätyksiä. Gilmoren tytöt on juuri sopivaa vastalääkettä syksyn ensimmäisenä oikeasti synkkänä viikonloppuna.
Vuonna 2000 alkanut sarja on ihana muistutus siitä, että joku pieneltä ja yksinkertaiselta tuntuva voi olla niin mahtavaa. Amy Sherman-Palladinon luomassa sarjassa on edelleen salamyhkäistä vetovoimaa.
Luulen, että tuo johtuu parista seikasta. Ensinnäkin sarjan maailma on tietyllä tavalla kuin suoraan amerikkalaisesta unelmasta. Samalla katsojat pystyvät kuitenkin samaistumaan jaksojen tapahtumiin ja henkilöihin. Stars Hollow on sopiva piilopaikka arjen murheilta.
Gilmoren tyttöjen paras myyntivaltti ovat pääosissa nähtävät Lauren Graham ja Alexis Bledel. Graham on kuin luotu Lorelain rooliin. Tuo osa vaatii kyltymätöntä energiaa ja heittäytymisen taitoa, ja niitä Grahamilta todellakin löytyy. Alexis Bledel puolestaan on tämän kaksikon rauhoittava voima. Rory oikeastaan varmistaa, että sarja pysyy uomissaan.
Roryn ja Lorelain dynamiikka on varsin mielenkiintoinen. Siitä saisi varmasti hyvän esseen aiheen, ehkä sellainen on jo kirjoitettu.
Yle Areenasta löytyy kaikki alkuperäisen sarjan seitsemän tuotantokautta. Jokin aika sitten Netflix tuotti sarjalle jatkoa, mutta en ole koskaan tutustunut tuohon versioon, koska en halua häivyttää alkuperäisen kokonaisuuden hellää ja aitoa tunnelmaa.
Twksti: Juho Kojima