Transformers One on animoitu tarina ystävyydestä ja uskollisuudesta. Samalla se on tarina vallasta ja sen himosta. Kaksi asetoveria Orion Pax ja D-16 osallistuvat Cybertronin planeetalla järjestettävään kisaan. Kaksikko haluaa voittaa, jotta planeetan kaivoksissa työskentelevät robotit saisivat enemmän tunnustusta.
Vauhdikkaiden käänteiden jälkeen kaksikko päätyy salaperäisen mysteerin äärelle. Mysteerin selvittely aiheuttaa valtavan särön parivaljakon ystävyyteen. Lopulta yleisölle alkaa selvitä, miten Optimus Primen ja Megatronin vihanpito sai alkunsa
Elokuva oli yllättävän hyvä. Ohjaaja Josh Cooley oli löytänyt tarinaan todella vahvan punaisen langan, miten vahva ystävyys kehittyy, mutta samalla elokuva näyttää, miten helposti se tuhoutuu.
Elokuva on tietenkin suunnattu pääasiassa lapsille, mutta samalla se on erittäin hyvä oppitunti siitä, miten juonesta rakennetaan ihailtavan tiivis, niin ettei siinä ole tylsää hetkeä. Päähenkilöiden tulee olla mielenkiintoisia. Tuo edellä mainittu kaksikko täyttää tuon ehdon lähes täydellisesti.
Eräs asia, joka vetosi minuun oli tapa, jolla elokuvassa rakennettiin Cybertronin yhteiskuntaa valtarakenteineen. Samalla tarina osoittaa, mitä voi tapahtua, jos yhteiskunnan korkein valta perustuu yhden robotin vaatimaan uskollisuuteen.
Michael Bay kuuluu elokuvan tuottajiin Steven Spielbergin kanssa. Onneksi elokuva ei kuitenkaan seuraa Bayn rakentamaa kaavaa, vaan ottaa rohkeasti oman suunnan.
Elokuvan käsikirjoituksessa oli kuitenkin yksi yksityiskohta, jota ihmettelin. Kyseessä on kuitenkin lapsille suunnattu elokuva, niin siinä puhuttiin yllättävän suoraan toisen tappamisesta. Täytyy myöntää, että se särähti pahasti korvaan.
Tuostakin huolimatta tämä elokuva kannattaa katsoa.
Tähdet: ****
Teksti: Juho Kojima