Vuonna 1985 sattuneen tositapauksen innoittama tarina huumeita salakuljettaneen lentokoneen putoamisesta, kadonneesta kokaiinista ja mustakarhusta, joka pisteli kamat poskeensa. Sekopäisessä trillerissä poliisit, rikolliset, turistit ja teinit suuntaavat georgialaiseen metsään, jossa yli 200-kiloinen huippupeto on syönyt valtavat määrät kokaiinia ja riehuu kokkelipäissään kamaa ja verta janoten.
Cocaine Bearin pääosissa nähdään Keri Russell (The Americans), Emmy-voittaja Margo Martindale (The Americans), Emmy-voittaja Ray Liotta (The Many Saints of Newark), Alden Ehrenreich (Solo: A Star Wars Story), O’Shea Jackson Jr. (Straight Outta Compton), Jesse Tyler Ferguson (Moderni perhe), Kristofer Hivju (Game of Thrones), Kahyun Kim (American Gods), Christian Convery (Sweet Tooth), Brooklynn Prince (The Florida Project) ja uusi tulokas Scott Seiss.
Elokuvan on ohjannut Elizabeth Banks (Charlien enkelit, Pitch Perfect 2) Jimmy Wardenin (The Babysitter: Killer Queen) käsikirjoituksen pohjalta. Cocaine Bearin ovat tuottaneet Lord Millerille Oscar®-voittajat Phil Lord ja Chris Miller (Spider-Man: Kohti hämähäkkiversumia, Mitchellin perhe ja koneiden kapina) ja Aditya Sood (Yksin Marsissa), Brownstone Productionsille Elizabeth Banks ja Max Handelman (Pitch Perfect -elokuvat) sekä Brian Duffield (Spontaneous). Vastaavana tuottajana toimii Robin Fisichella (Ma).
Tämä on tyhmä mutta aivan mahtava leffa. Banksin ohjauksessa on syntynyt tuotos, joka yhdistelee faktaa ja fiktiota hienolla tavalla. Onko tässä elokuvassa järkeä? Ei todellakaan, mutta tämä onkin niitä tarinoita, joissa katsoja voi jättää aivonsa narikkaan, ja nauttia.
Elokuvan päähenkilö eli iso ja ärtynyt karhu vetää kamaa ja pistää muutaman ihmisen palasiksi. Tuo ihanan seko karvaturri taidettiin luoda tietokoneella, ja siitä on onnistuttu luomaan todella uskottava hahmo, joka toimii hyvin jokaisessa kohtauksessa. Oikeastaan tuo karhu olikin tämän elokuvan parasta antia, mutta niin taisi olla tarkoituskin.
Tähän perään on heti otettava kantaa elokuvan isoimpaan ongelmaan. Tiedän toki, että elokuvassa on todella selkeä ja yksinkertainen juoni, mutta silti aika moni elokuvan kohtauksista tuntui todella irrallisilta. Niiden ainoa tarkoitus taisi olla tarjota tuolle karhulle mahdollisuus saapua paikalle ja pistää ranttaliksi. Olisin jotenkin toivonut enemmän toimivaa sisältöä tarinaan.
Haluan nostaa esille kaksi näyttelijää. Ensinnäkin nuoren Henryn roolissa nähtävä Christian Convery on aivan uskomattoman loistava osassaan. Häneltä onnistuu niin komedia kuin vakavatkin kohtaukset. Yleensä vastustan lasten kiroilua elokuvissa, mutta tällä kertaa ronskit repliikit sopivat Henryn hahmolle todella hyvin
Toinen näyttelijä, joka on nostettava esiin. on Ray Liotta, joka nähdään kadonneiden huumeidensa perässä juoksevana salakuljettajana. Liotta menehtyi viime vuonna, ja tämä elokuva oli yksi hänen viimeisistä projekteistaan. Liotta ei ollut enää täydessä vedossa, mutta siitäkin huolimatta katsojat saavat nauttia Liottan oivaltavasta tyylistä. Menneiden vuosikymmenten tähti osaa olla samalla jääkuution viileä, ja kuitenkin kaiken alta löytyy kuplivaa komediaa.
Ohjaaja Banks on luonut jotain todella hauskaa, mutta samalla on kuitenkin myönnettävä, että tarina ei pysy koko ajan kasassa. Haittaako se, ei ollenkaan, sillä tarina vie täysin mennessään.
Elokuva poistuu palvelusta 23.10.
Tähdet: ****
Teksti: Juho Kojima