DC Superlemmikkien liiga -elokuvassa Superkoira Krypto ja Superman ovat parhaat ystävykset, jotka jakavat samat supervoimat taistellessaan rinta rinnan rikoksia vastaan Metropoliksessa.
Kun Superman ja loput Justice Leaguesta kidnapataan, Krypton tulee vakuuttaa sekalainen joukko koiratarhan asukkaita – Ace-koira, möhömahainen minipossu PB, Merton-kilpikonna ja Chip-orava – hallitsemaan omia vastalöydettyjä voimiaan ja auttamaan häntä pelastusoperaatiossa.
Koska kyseessä on lastenelokuva, niin pitäisi varmaan olla melkoisen positiivinen, mutta kun en pysty olemaan. Mielenkiintoni romahti, kun näin, että Supermanilla on apurinaan koira. En ole koskaan lukenut näitä sarjiksia, joissa seikkailee eläimiä ja supersankareita, mutta nähtyäni tämän elokuvan, niin onneksi en ole lukenutkaan.
Leffan juoni on todella ennalta arvattava. Huumoria yritetään viljellä, mutta ei uponnut. Hörähtelin muutaman kerran, mutta ne hörähtelyt tapahtuivat enemmän velvollisuuden tunteesta kuin mistään muusta.
Elokuvaa olisi voitu lyhentää melkoisesti, sillä juoni etenee ajoittain todella hitaasti. Varsinkin, kun kyseessä on lapsille suunnattu elokuva, niin tarinaa on kuljetettava todella tiiviisti ja jopa nopeasti, jotta lasten mielenkiinto pysyy valppaana.
Saatan olla ainoa, joka urputtaa seuraavasta, mutta en voi käsittää, miksi Supermania ei voida kutsua Teräsmieheksi, jos syy on se, että DC vaatii sitä universuminsa yhtäläisyyden nimissä, niin hudiksi menee, sillä DCU ei ole todellakaan ole tunnettu yhtäläisyydestään.
Teksti: Juho Kojima