Vuoden 2023 kesäkuussa maailma seurasi traagista tapahtumaketjua, kun RMS Titanicille sukeltanut Titan-sukellusalus katosi. Yhdysvaltojen ja Kanadan rannikkovartiostot aloittivat massiivisen etsintäoperaation, jonka tuloksena alus löytyi tuhoutuneena Titanicin hylyn läheltä.
Titanin suunnitteli Stockton Rushin omistama OceanGate-yhtiö. Aluksen rakenne oli hyvin poikkeuksellinen, sillä siinä käytettiin hiilikuitua teräksen sijaan. Kaikki maailman johtavat asiantuntijat varoittivat OceanGatea valitun materiaalin vaaroista, mutta Rush piti päänsä, ja tämä johti ikävään lopputulokseen.
Netflixin yllättävän hyvin tehdyssä dokumentissa ääneen pääsevät lähinnä yhtiön entiset työntekijät ja yhteistyökumppanit.
Ohjelmassa käydään läpi OceanGaten ja Stockton Rushin historia ja teot. Mielestäni tässä kohtaa on kuitenkin hyvä muistuttaa, että dokumentissa nähdään myös Rushin haastatteluita ja videoita, mutta kuolemansa takia hän ei tietenkään voi kommentoida ohjelmassa esitettyjä syytöksiä.
Dokumentissa käy hyvin ilmi se tosiseikka, että Rush ei muita kuunnellut, vaan kaikki tehtiin lopulta hänen tavallaan, vaikka vasta-argumentti olisi ollut vakuuttava. Niille työntekijöille, jotka kuitenkin uskalsivat olla eri mieltä, lyötiin herkästi irtisanomislappu kouraan.
Ohjelmassa pystytään todistamaan pitävästi, että Titan oli rakennettu niin huonosti, ettei sen olisi pitänyt sukeltaa syvyyteen, jossa Titanicin hylky on.
Kuitenkin täytyy ihmetellä sitä, ettei kukaan saanut pysäytettyä tragediaan johtanutta tapahtumaketjua. Yhtiön entiset työntekijät syyttelevät muita ja/tai Rushia. Toinen useasti ohjelmassa kuultu heitto oli tyyliä, ehkä minun olisi pitänyt tehdä kuitenkin jotain. Niin ehkä olisi, mutta nyt on jo myöhäistä.
Dokumentti tuo hyvin esiin sen, että uuden keksiminen ja kehittäminen on hyvä asia, mutta ihmishengillä ei saa leikkiä.
Lopputulema on kuitenkin se, että OceanGaten kyseenalaisen toiminnan seurauksena Stockton Rush ja neljä muuta ihmistä kuolivat.
Tähdet: ****
Ohjaus: Mark Monroe
Teksti: Juho Kojima