Soittajien henkilöllisyys salataan. Keskusteluja ei nauhoiteta. Puhelutietoja ei tallenneta.
Ash (Oscar-voittaja Riz Ahmed) on luottamuksellinen ja kulissientakainen sovittelija, joka on erikoistunut neuvottelemaan tuottoisia sopimuksia korruptoituneiden yritysten ja niiden salaisuuksia hallussaan pitävien ilmiantajien välillä.
Hän varjelee omaa henkilöllisyyttään huolellisella suunnittelulla ja noudattaa aina tarkoin laatimiaan toimintatapoja. Eräänä päivänä saapuu viesti uudelta potentiaaliselta asiakkaalta, Sarahilta (Lily James) ja pian suunnitelmat kääntyvät päälaelleen. Sopimusten sijaan Sarah tarvitsee suojelua pysyäkseen hengissä ja säännöt, joihin Ash on aina luottanut, alkavat muuttua nopeasti.
Tämä nyt on taas näitä perustason leffoja, joita tehdään vuodessa pari tusinaa. Ahmed ja James ovat molemmat ihan hyviä näyttelijöitä, mutta kaksikko on tässä elokuvassa todella väritön.
Elokuvan juonessa on ihan mielenkiintoinen lähtökohta, mutta ohjaaja David Mackenzie ei saa siitä oikein mitään irti. Tarinassa on kohta, jossa se tekee lähes täyskäännöksen, joka olisi ollut hyvä idea, jos siinä olisi ollut järkeä, mutta se sekoitti hommaa jo liikaakin.
Riz Ahmed on omalla tavallaan hyvä näyttelijä, mutta Ash on suorastaan tylsä hahmo, joka van tuntuu soutavan ja huopaavan elokuvan läpi automaattiohjauksella. Ongelmaksi kohoaa se, ettei Ash tunnu tuntevan yhtikäs mitään, eikä edellä mainittu juonikäänne helpota tilannetta.
James puolestaan on varmasti hyvä näyttelijä, mutta hän ei onnistunut tekemään Sarahista kiinnostavaa hahmoa, josta olisin jaksanut välittää, kun tarina heitti kuperkeikkaa, niin siinä olisi ollut edes pieni mahdollisuus kehittää hahmoa, mutta ei.
Relay on todellakin elokuva, jolla oli mahdollisuuksia, mutta ne jätettiin käyttämättä.
Tähdet: **
Ikäraja: 12
Pituus: 112 min.
Ohjaus: David Mackenzie
Käsikirjoitus: Justin Piasecki
Teksti: Juho Kojima