Dramaattinen tarina kertoo, kuinka syntyi yksi musiikkihistorian kuuluisimmista teoksista, Maurice Ravelin Boléro.
Ohjaaja Anne Fontaine (Coco ennen Chanelia, Viattomat) kuvaa musiikillisessa elämäkerrassa Ravelin intohimoista elämää. Keskipisteessä ovat Boléron työstön aikana tapahtuneet vastoinkäymiset ja komplikaatiot. Säveltäjän maailmankuulu balettimusiikki kirjoitettiin Ida Rubinsteinille, joka oli tanssija, tuottaja ja ohjaaja Ranskan belle époquen aikaan.
Ravelin syntymän 150-vuotisjuhlaa vietettiin vuonna 2025. Elokuva perustuu Marcel Marnat’n vuoden 1986 tutkielmaan Maurice Ravel.
Elokuvan aihe on musiikillisesti kiehtova ja mielenkiintoinen. Ravelin roolissa nähtävä Raphaël Personnaz tekee hienon ja vaikuttavan suorituksen, mutta kuulkaas, kun se ei nyt riitä.
Ravel olisi ansainnut niin paljon enemmän, mutta Bolero on tyhjää täynnä. Kiinnostava keskushahmo ei yksin riitä.
Myös häntä ympäröivän maailman tulisi olla kiinnostava. Tuon maailman ja ympäristön rakentamisesta on vastuussa ohjaaja työryhmänsä kanssa.
Fontaine saa kokonaisuuden tuntumaan todella pahviselta, Missä on elämä päähenkilön ympäriltä, entä kaupunkien ihmiset. Oikea elämä ei tapahdu tyhjiössä, vaan muiden ihmisten ympäröimänä.
Boleron maailma kumisee tyhjyyttään. Hyväkin tarina ja kerronta kuolee hapen puutteeseen. Tuo happi syntyy tarinan ympärillä olevasta oikeasta elämästä, kun sitä ei ole, niin elokuvakaan ei jaksa kiinnostaa loppuun asti.
Tähdet: **
Ikäraja: 12
Pituus: 120 min.
Kopiot: DCP
Ohjaus: Anne Fontaine
Käsikirjoitus: Anne Fontaine ja Claire Barré – yhteistyössä Pierre Trividicin, Jacques Fieschin ja Frere Jean-Pierre Longeat’n kanssa – Marcel Marnat´n monografiasta
Teksti: Juho Kojima