Newyorkilainen kirjailija Grace (Jennifer Lawrence) muuttaa kumppaninsa Jacksonin (Robert Pattinson) kanssa syrjäiseen maalaistaloon, jotta voisi paremmin keskittyä kirjoittamiseen ja yhteiseen elämään.
Romanssi kukoistaa ja vinyylit pyörivät. Perheen esikoinen syntyy. Grace jää yksin pienen pojan kanssa, kun Jackson reissaa epämääräisissä hommissa. Elämä alkaa mennä sirpaleiksi.
Noin elokuvan esittelee sen levittäjä Cinema Mondo.
Sanotaan se ikävin asia tähän kärkeen. Teos tuoksahtaa pelkältä palkintojen kaipuulta. Elokuva on varsin taiteellinen ja on täysin selvää, että tuo tyyli karkottaa melkoisen määrän katsojia. Toisaalta ymmärrän, miksi elokuva vetoaa enemmän kriitikoihin. Tarina, kun ottaa kantaa parisuhdeväkivaltaan varsin korkean tason kautta.
Itse kuulun niihin kriitikoihin, jotka tarvitsevat hyvään elokuvaan kertomuksen, joka toimii tavallisen katsojan silmissä. Sellaista tästä kokonaisuudesta en löytänyt, vaikka yritinkin oikein urakalla.
Ohjaaja Lynne Ramsaylla tuntui olevan paljon sanottavaa, mutta viesti hukkui liian raskaan ja junnaavan kerronnan alle. Elokuvassa oli muutama kohtaus, josta olisi saanut tarvittavaa työntövoimaa, mutta nuo mahdollisuudet kuivuivat kasaan joka kerta.
Lawrence ja Pattinson ovat molemmat oikeinkin hyviä näyttelijöitä, mutta hyvää ja toimivaa paria heistä ei saa tiukasta yrittämisestä huolimatta. Kumpikin halusi selvästi onnistua, mutta heidän keskinäinen yhteytensä ei yksinkertaisesti toiminut. Silloin ei tietysti tarinakaan toimi.
Parisuhde väkivaltaa on aina raskasta katsoa elokuvissa, mutta tällä kertaa se oli erityisen raskasta, kun sen mukaan liittäminen tuntui niin väkinäiseltä ja pakotetulta. Väkivallalle pitäisi aina löytyä elokuvasta joku erittäin vahvasti perusteltu syy. Nyt en löytänyt sellaista.
Täytyy myöntää ihan rehellisesti, että elokuva oli valtava pettymys.
Tähdet: *
Ensi-ilta: 13.3.2026
Ikäraja: 16
Pituus: 118 minuuttia
Levittäjä: Oy Cinema Mondo Ltd
Ohjaus: Lynne Ramsay
Käsikirjoitus: Alice Birch, Ariana Harwicz, Lynne Ramsay
Genre: draama
Teksti: Juho Kojima