Wednesdayn toisen kauden ensimmäiset neljä jaksoa on nyt katsottu. Niissä oli enemmän kauhua kuin sarjan koko ensimmäisellä kaudella. Samalla toisen kauden aloitus muistuttaa Harry Potteria. Sarjan ensimmäiseen kauteen verrattuna Muu Addamsin perhe on enemmän esillä ja tämä on hyvä asia. Suomalaisesta näkökulmasta Wednesdayn toinen kausi sisältää oikein mukavan mausteen.
Jenna Ortega loistaa Wednesdayn roolissa. Ortega hallitsee niin komedian kuin kauhunkin. Jos rooliin olisi valittu joku toinen näyttelijä. niin homma ei olisi toiminut.
Tietenkin hahmo on voimakkaasti tarinan keskiössä, mutta samalla tuntui, että Ortega imi tilan pois muilta näyttelijöiltä, eikä esimerkiksi mikään kohtaus oikein päässyt etenemään ilman, että Wednesday piipahti sanomassa yhden tai kaksi repliikkiä. Mielestäni tuo on hieman huono juttu.
Oikeastaan ainoa näyttelijä, joka pystyy kunnolla haastamaan Ortegaa, on Morticia Addamsin roolissa nähtävä Catherine Zeta-Jones. Kaksikon väliset kohtaukset ovat todella sähköisiä, eikä Zeta-Jones päästä nuorta vastanäyttelijäänsä helpolla.
Kolmas erittäin onnistunut näyttelijävalinta on Steve Buscemi, joka nähdään Nevermore-akatemian rehtorina. Buscemi on erikoinen/erityinen persoona, joka kykenee kummallisiinkin valintoihin. Tästä taidosta on pelkkää hyötyä, kun kyseessä on Wednesday-sarja.
Sarjan maailma on todella kiehtova, mutta se muistuttaa kuitenkin aivan liikaa Harry Potteria. Esimerkiksi Nevermore on aivan kuin Potterin Tylypahka. Nevermore tuntuu huonosti tehdyltä halpaversiolta. Tämä yksityiskohta latistaa tunnelmaa. Tekijätiimi ja varsinkin tuottaja/ohjaaja Tim Burton olisi voinut nähdä hieman enemmän vaivaa. Tähän sakkiin pitää laskea myös Jenna Ortega, sillä hän toimii sarjan tuottajana. Yksinkertaisesti, Nevermoressa on liian monta yksityiskohtaa, jotka viittaavat suoraan Tylypahkaan.
Muuten sarjan maailma ja tunnelma ovat kuin suoraan Tim Burtonin oppikirjasta. Yleisilme on synkkä ja karmiva, mutta jokaiseen pimeään nurkkaan tai kuiluun tekisi mieli kurkistaa. Jokainen lavastuksen ja ympäristön yksityiskohta on harkittu todella tarkkaan. Mielessäni pystyn näkemään, miten Burton on hyppelehtinyt tarkistamaan, että kaikki on varmasti kohdallaan.
Verrattuna sarjan ensimmäiseen kauteen, nyt käytetään enemmän kauhun elementtejä. Se nostaa sarjan uudelle tasolle. Samalla se antaa mahdollisuuden kokeilla uutta. Käsikirjoittajat Alfred Gough ja Miles Millar käyttävätkin tilaisuuden hyväkseen, ja tällä toisella kaudella tuntuukin olevan enemmän potkua.
Edellä mainittu kaksikko myös loi koko sarjan, varmasti tiiviissä yhteistyössä Burtonin ja Ortegan kanssa.
Juoni on se yksi osa-alue, jossa olisin halunnut nähdä parempaa kehitystä. Ainakin itselleni tämän toisen tuotantokauden idea on pikkuisen hämärä. Toisaalta ei siinä mitään, sillä viihdyn jo pelkästään sarjan maailmassa oikein hyvin.
Meitä suomalaisia ilahduttaa varmasti se, että Addamsin perheen palvelijan, eli Lurkin roolissa nähdään tällä toisella kaudella uusista Tähtien sodistakin tuttu Joonas Suotamo. Ainakin vielä Lurkki tuntuu olevan melko pienessä roolissa, mutta hei, Suomi mainittu!
Toisen kauden loput osat julkaistaan 3.9.
Tähdet: ***
Teksti: Juho Kojima