Elokuvan ytimessä on huippuedistyksellinen ohjelma nimeltä Ares, joka lähetetään digimaailmasta meidän todellisuuteemme suorittamaan vaarallinen tehtävä, ja niin ihmiskunta joutuu ensimmäistä kertaa kohtaamaan tekoälyolentoja.
Elokuvan on ohjannut Joachim Rønning, ja sen pääosissa nähdään Jared Leto, Greta Lee, Evan Peters, Hasan Minhaj, Jodie Turner-Smith, Arturo Castro, Cameron Monaghan sekä Gillian Anderson ja Jeff Bridges. Tuottajina toimivat Sean Bailey, Jeffrey Silver, Justin Springer, Jared Leto, Emma Ludbrook ja Steven Lisberger sekä vastaavana tuottajana Russell Allen. Elokuvamusiikista vastaa Grammy®-palkittu rockbändi Nine Inch Nails.
Noin Disney esittelee tekeleen, joka on karkkia silmälle, mutta juonellisesti todella ontto. Minusta olisi mielenkiintoista tietää, miksi elokuva edes tehtiin. Saaga päättyi niin mainiosti vuonna 2010 ilmestyneeseen Tron: Lecacyyn.
Yksi syy uudelle elokuvalle on tietenkin rahan takominen, mutta jotenkin en vaan jaksa uskoa, että Areksella on tarpeeksi vetovoimaa, paitsi tietenkin Jared Leto, joka onnistuikin ihan hyvin tekoälyn roolissa. Edellisestä Tronista on kulunut jo liikaa aikaa.
Toinen tärkeä syy Tron: Ares -elokuvan teolle oli varmasti uuden erikoistehostetekniikan esittely ja sillä ylpeily. Ares on visuaalisesti upea elokuva, jonka tekninen ilme ja olemus hakee vertaistaan. Värimaailma oli intohimoisen punainen, kun taas fyysinen maailma ja esineet olivat jääkylmän funktionaalisia.
Maistuvan hampurilaisen tekoon ei kuitenkaan pelkkä sämpylä riitä, vaan tarvitaan myös täytteet, eli juoni. Areksen idea on käytännössä kahden teknologiajätin välinen valtataistelu tekoälyn areenalla, siinä se. Jotain lisämaustetta olisi kaivattu, mutta nyt mentiin pelkällä Pirkan ketsupilla, ja lopputulos jäi kuivaksi.
Jared Leton ongelma näyttelijänä on se, ettei hän pysty muuntautumaan vakaviin rooleihin, mutta hieman yllättäen, tuo toimikin Areksen roolissa jäykkänä tekoälynä Leton eduksi. Mies sai ammennettua jostain elävää ilmaisua muuten melko kuivaan rooliin.
Muut näyttelijät olivatkin sitten huonoja. Osittain tuo johtui Jesse Wigutowin tekemästä käsikirjoituksesta, joka oli luvalla sanoen heikko. Se taas johtui siitä, että tarina eteni pelkän teknologian ehdoilla, ja henkilöhahmot olivat täysin sivuosassa.
Tron: Ares oli elokuva, josta halusin pitää, mutta en saanut siitä oikein mitään otetta. Olen nyt kuitenkin siinäkin rehellinen, että menen katsomaan tämän vielä kerran teatteriin, sillä Ares pitää kokea isolta kankaalta, eikä kodin telkusta.
Tähdet: **
Ensi-ilta: 10.10.2025
Ikäraja: 12
Pituus: 119 min.
Ohjaus: Joachim Rønning
Käsikirjoitus: Jesse Wigutow, David DiGilio
Teksti: Juho Kojima