Ari Asterin ohjaamassa draamassa yhdistyvät vuonna 2020 maailman pysäyttänyt pandemia, salaliittoteoriat ja pikkukaupungin kahden viranhaltijan välinen vihanpito, jonka seurauksena Eddingtonin kaupungissa alkaa tapahtumasarja, jolla on hurjat seuraukset.
Kaupungin sheriffi Joe Cross (Joaquin Phoenix) ei halua hyväksyä pandemiasta johtuvia kaupungin ja osavaltion asettamia rajoituksia. Hänen silmätikukseen päätyy kaupungin pormestari Ted Garcia, jota esittää Pedro Pascal. Kaksikko on suoralla törmäyskurssilla. Yhtäkkiä Cross päättää haastaa Garcian tulevissa vaaleissa. Tuon päätöksen seuraukset räjäyttävät ruutitynnyrin.
Aster onnistuu näyttämään yleisölleen, miten hulluksi maailma meni pandemian aikana. Salaliittoteorioita viskottiin ympäriinsä, ja esimerkiksi kasvomaskien käyttöä säätelevät määräykset ja niiden noudattaminen saattoivat aiheuttaa hurjiksikin äityneitä selkkauksia.
Tuohon, kun vielä lisätään edellä mainittujen herrojen välinen valtataistelu, niin edessämme oli jo melkoinen keitos, mutta ohjaaja sekoitti mukaan yllätyksiä ja käänteitä niin paljon, että homma puuroutui pahasti.
Sen lisäksi kerronta eteni aivan liian hitaasti, ja ainakin minun oli vaikea pysyä hereillä. Ohjaaja tuntui yhtäkkiä ymmärtävän, että homma ei oikein toiminut ja isompi vaihde laitettiin silmään. Se olikin sitten turbovaihde. Tapahtumat alkoivat vilistää hurjaa vauhtia, mutta siinä kohtaa ongelmaksi nousi väsynyt katsoja, sillä uneliaasta tilasta oli vaikeaa päästä pois.
Luulen, että ohjaajalla itsellään oli erittäin selkeä kuva siitä, mihin hän kerronnallaan pyrki, mutta ainakin minulle se jäi sumun peittoon. Tässä kohtaa on myös hyvä muistaa, että Aster oli myös elokuvan käsikirjoittaja.
Phoenix ja Pascal ovat molemmat hyviä näyttelijöitä, mutta molemmilla oli tässä elokuvassa vaikeuksia.
Pascal ei osannut sulautua rooliinsa kunnolla. Tuo vähentää pormestarin hahmon uskottavuutta melkoisesti. Tilannetta pahensi sekin, että Pascal on nykyisin mukana niin monessa projektissa, että on helppo huomata, miten vähän hän kykenee muuttumaan elokuvasta tai sarjasta toiseen.
Phoenix taas on muuntautumisen mestari. Hänen tavassaan esiintyä ja olla on jotain todella kiehtovaa. Samalla hänen suoritustaan oli todella rasittavaa seurata. Välillä tuntui, ettei koko homma häntä kiinnostanut.
Elokuvassa oli kuitenkin muutama kohtaus, joista Phoenix selvästi innostui. Niitä olikin ilo seurata.
Eddingtonin suurin ongelma on siinä, että se tuntuu ja ”tuoksuu” Oscar-tyrkyltä. Tuo tuoksu on sellainen, jonka kriitikkona oppii tunnistamaan jo pitkältä. Elokuvan kerronnan tyyli ja tunnelma ajoivat minut tähän päätelmän.
Tähdet: **
Ensi-ilta: 22.08.2025
Ikäraja: 16
Pituus: 148 min.
Ohjaus ja käsikirjoitus: Ari Aster
Teksti: Juho Kojima