Tänä kesänä, kolme vuotta sen jälkeen, kun Jurassic World -trilogia päättyi, Jurassic-sarja ottaa askeleen uuteen suuntaan elokuvassa Jurassic World Rebirth.
Näyttelijäikoni Scarlett Johanssonin, Hollywoodin uuden kultapojan Jonathan Baileyn ja kaksinkertaisen Oscar®-voittaja Mahershala Alin tähdittämä tarinan uusi luku kertoo tiimistä, jonka tehtävänä on kerätä DNA-näytteitä kolmesta suurimmasta olennosta, joita planeetallamme on koskaan elänyt.
Viisi vuotta Jurassic World Dominion -elokuvan tapahtumien jälkeen planeettamme on osoittautunut pääosin elinkelvottomaksi dinosauruksille. Jäljelle jääneet hirmuliskot elävät eristyksissä päiväntasaajan korkeudella olevilla alueilla, joiden ilmasto muistuttaa sitä, jossa ne aikoinaan kukoistivat. Maalla, merellä ja ilmassa elävät kolme suurinta dinosauruslajia kantavat DNA: ssaan avainta lääkkeeseen, joka voisi pelastaa lukemattomia ihmishenkiä.
Scarlett Johansson esittää erikoisoperaatioiden asiantuntijaa Zora Bennettiä, joka palkataan johtamaan huippusalaista operaatiota geneettisen materiaalin hankkimiseksi. Mahershala Ali on Zoran luottomies Duncan Kincaid ja Jonathan Bailey paleontologi tohtori Henry Loomis.
Noin elokuvaa esittelee Universal Pictures. Tuo teksti kuulostaa suorastaan mahtipontevalta ja ylevältä lopputulokseen nähden. Elokuva, kun on surkea. Sanoisin jopa, että kuluvan vuoden huonoin.
Juoni on hiuskarvan ohut ja todella ontto. Pahinta tässä koko yhtälössä on se, että tällainen roskakasa pilaa koko elokuvasarjan maineen kertaheitolla. En ole koskaan ollut Jurassic Worldien fani, mutta alkuperäiset kaksi Jurassic Park -elokuvaa ovat oikeita kulttiklassikoita.
Pelkään pahoin, että niidenkin maine tahriintuu tämän ohjaaja Gareth Edwardin karmean tekeleen takia.
Elokuva alkaa noin puolen tunnin oppihetkellä siitä, miten tuhotaan katsojien mielenkiinto kokonaan. Hienosti hoidettu Gareth, todella hienosti. Sitten, kun juoni pääsee kunnolla käyntiin, niin katsojille tarjoillaan joukko kohtauksia, joissa ihmiset kirkuvat, ja dinot asettuvat jonoon herkullisen buffetpöydän antimien äärelle.
Myös vanha tuttumme Tyrannosaurus rex piipahtaa ravintolassa, mutta ohjaaja Edwards jättää hammaslääkärin unelmapotilaan tylysti ilman aamupalaa. Rexin osalta on pakko todeta, että kaikkien suosikkiotus on valkokankaalla aivan liian vähän aikaa.
Elokuvan lopussa saamme tutustua kulmakunnan uuteen pomoon. Kutsukaamme oliota, vaikka nimellä Nuijapää. Toisaalta Limanuljaskin olisi myös käynyt. Ilmeisesti kaverin oli tarkoitus olla uusi superdino, mutta Doom-pelin örkkiä se kyllä enemmän muistutti.
Näyttelijöiden suoritukset olivat pahvimaisen tylsiä. Kenenkään rooli ei jäänyt mieleen. Alin kohdalla on pakko todeta, että ihmeen huonoon elokuvaan hänkin on päätynyt. Loomisin ja Zoran välille haluttiin selvästi rakentaa väkinäistä flirttiä. Yritys epäonnistuu surkeasti.
Scarlett Johansson erikoisjoukkojen operaattorina, just joo. Antakaa mun kaikki kestää. Noh Scarlett on kaunis, joten ymmärrän, miksi hänet haluttiin rooliin.
Mutta kyllä nyt täytyy sanoa, että ohjaaja Gareth Edwards onnistui kyhäämään sellaisen sekamelskan, joka ansaitsisi nolla tähteä, mutta Scarlett yritti edes vähän, niin annetaan edes se yksi tähti.
Tähdet: *
Ikäraja: 12
Pituus: 133 min.
Ohjaus: Gareth Edwards
Käsikirjoitus: David Koepp, Michael Crichtonin luomien hahmojen pohjalta
Teksti: Juho Kojima