Palaan pitkästä aikaa The Last of Usin pariin. Tämä vähän pidemmäksi venähtänyt tauko oli ihan omaa syytäni, mutta nyt lupaan parantaa tapani.
Sarjan viidennessä jaksossa Joel ja Ellie yrittävät poistua Kansas Citystä. Tämän projektin keskellä kaksikko törmää Henryyn (Lamar Johnson) ja Samiin (Keivonn Woodard), jotka ovat veljeksiä. Joel ja Ellie joutuvat keskelle paikallisten kapinallisten toimintaa, jonka ymmärtämisessä veljekset heitä auttavat.
Henryllä on omat salaisuutensa, jotka paljastuvat vähitellen. Kun kuvioon sotketaan kapinallisten johtaja Kathleen (Melanie Lynskey), niin varsin mainio soppa alkoi olla valmis.
Ellie, Joel, Henry ja Sam päätyvät pohdinnan jälkeen siihen, että yhteispeli on kaikkien kannalta se paras vaihtoehto, jotta nelikko pääsisi pois kaupungista. Jakso sai lopulta todella järisyttävän päätöksen. joka yllätti ainakin minut täydellisesti.
Pidän tämän sarjan kohdalla erityisesti jaksoista, jotka antavat juonen kehittyä rauhallisesti. Tämä viides jakso keskittyi pääasiassa kehittämään tämän nelikon välistä dynamiikkaa, Varsinkin Ellie ja Sam löysivät yhteisen sävelen, joka toi jaksoon varsin herkän vivahteen. Nuori Woodard oli tämän jakson ehdoton tähti. En tiedä, onko hän kuulovammainen vai ei, mutta tapa, jolla nuorukaisen vamma tuodaan esille, oli erinomainen.
Toinen hyvä havainto oli se, että Bella Ramseyn näyttelemä Ellie uskaltaa haastaa Joelin toimintaa ja ajatuksia. Joel joutuu tottumaan ja huomaamaan, että Elliekin pärjää pikkuhiljaa melko itsenäisesti, hienoa.
Tässä jaksossa nähdään yksi isompi toimintakohtaus, jossa virustartunnan saaneet zombiet hyökkäävät. Teknisesti kohtaus oli toteutettu upeasti, mutta en edelleenkään itse oikein pidä Zombeista, joten ei sen enempää siitä.
Teksti: Juho Kojima