Presidentti John F. Kennedy piti toukokuussa 1961 Yhdysvaltain kongressin yhteisistunnossa historiallisen puheen, jossa hän asetti kansakunnan yhteiseksi tavoitteeksi onnistuneen kuulennon ennen 1960-luvun loppua.
Kuten tiedämme Yhdysvaltain avaruushallinto Nasa, onnistui toteuttamaan tuon vaikean haasteen, kun Neil Armstrong astui kuun pinnalle 20.7.1969.
Netflixistä löytyy neljä dokumenttia, jotka käsittelevät kuuluisaa kuuhun tähdännyttä Apollo-ohjelmaa monelta eri kantilta.
The Saturn V Story kuljettaa katsojan aikansa suurimman kantoraketin suunnittelun ja rakentamisen saloihin.
Apollo Astronauts: Training Nasa`s Moon Men puolestaan päästää katsojat seuraamaan, miten astronautit koulutettiin vaativaa tehtäväänsä varten.
Dokumenteissa Apollo 17: The Untold Story of the Last Men On the Moon ja 13 Factors That Saved Apollo 13, valotetaan kahden eri lennon tapahtumia, jotka osaltaan olivat erittäin merkittäviä koko Apollo-ohjelman kannalta. Vuonna 1970 Apollo 13 koki kovia, kun aluksen huoltomoduulissa tapahtui räjähdys, joka uhkasi miehistön henkeä. Toinen käsiteltävä lento on Apollo 17, joka oli koko ohjelman viimeinen kurkotus tähtiin.
Näiden neljän dokumentin muodostama kokonaisuus on suorastaan liikuttavan upea, sillä se kertoo tarinan siitä, mihin ihminen parhaimmillaan pystyy.
Netflixistä löytyvät dokkarit ovat myös muistutus ja oppitunti siitä, miten kiehtova ja kiinnostava dokumentti tulisi tehdä. Samalla mieleeni vyöryivät muistot ajasta, jolloin esimerkiksi Discovery-kanavalta tuli OIKEITA tiededokumentteja. Olen ikuisesti kiitollinen isälleni, joka opetti minut imemään tietoa ympäröivästä maailmasta, avaruudesta ja tekniikasta. Nuo Discoveryn dokumentit olivat tärkeä osa tuota prosessia.
Kaikki neljä dokumenttia käyttävät kolmea erittäin tärkeää elementtiä, Ensinnäkin kaikissa oli selkeä ja yksinkertaisen rakenne, jota oli helppo seurata. Tarinoita kuljetettiin historiasta Apollon ”nykypäivään”. Ensin rakennettiin vahva historiallinen pohja, jonka avulla katsoja pystyy ymmärtämään Apollon kehitystä.
Toiseksi dokkarit käyttävät esimerkiksi arkistofilmejä ja radiokeskusteluja tavalla, joka auttaa katsojaa ymmärtämään, mitä ruudulla tapahtuu. Muutenkin kaikki tärkeät yksityiskohdat selitetään auki hienolla tavalla.
Myös asiantuntijoita haastatellaan. Joissain kohdin hieman liikaakin. Tekijät olisivat voineet myös käyttää itse astronauttien haastatteluja hieman enemmän, sillä niitä löytyisi varmasti satoja tunteja.
Kolmas tärkeä elementti, on, että dokumenteissa käytetään rauhallista kertojan ääntä. Tämä antaa katsojalle juuri sopivasti selkänojaa nauttia matkasta kuun ylängöille ja laaksoihin.
Tällaiset dokumentit ovat myös todella tärkeä osa historian kirjastoa ja perintöä, jonka Apollo-sukupolvi jättää meille jälkipolville ja tuleville sukupolville.
Teksti: Juho Kojima