Pertti ’Spede’ Pasasen elämästä ja urasta kertova elokuva käy läpi ikonisen viihteentekijän innovatiivisinta elokuvatuotantovaihetta. Elokuva valottaa kulissien takaisia tapahtumia 1960-luvun lopulta Uuno Turhapuron syntytarinaan ja kansansuosioon, sekä Speden väsymätöntä taistelua viihteen puolesta ajan elokuvataidepiirejä vastaan. Millainen Spede Pasanen oli persoonana, työkaverina, viihdetaiteilijana – ja puolisona?
Spede Pasasen roolissa nähdään Riku Nieminen. Vesa-Matti Loiria näyttelee Aku Sipola, Simo Salmisena nähdään Mikko Töyssy ja Ere Kokkosena Joonas Nordman. Speden vaimoa Pirjo Pasasta näyttelee Minka Kuustonen. Elokuvan on ohjannut Aleksi Delikouras, käsikirjoittaneet Antti Heikkinen ja Delikouras ja se pohjautuu Tuomas Marjamäen Spede, nimittäin (2017) ja Uuno on numero yksi – Turhapuron koko tarina (2021) -elämänkertoihin.
Tämän elokuvan voi arvioida kahdella tavalla. Ensimmäinen tapa on, että kokonaisuutta katsotaan tavallisena leffana ja unohdetaan, että kyse on koko kansan Spedestä. Sitten sen voi myös katsoa juuri Pasasen tyyppisenä elokuvana.
Aloitetaan ajatuksella, että kyseessä on ihan tavallinen kotimainen elokuva, joka kertoo miehestä, joka on valmis uhraamaan kaiken, jotta hän nousisi suomalaisen viihteen tähtitaivaalle. Sinänsä ihan hyvä idea, mutta samanlaisia tarinoita on nähty viime vuosina muitakin. Ollaan nyt ihan rehellisiä, elokuva on todella ennalta-arvattava. Ohjaaja Delikouras käsittelee Spedeä todella hellästi, eikä oikein mitään vaikeaa tai kiusallista nosteta esiin.
Speden avioliiton ongelmat tuodaan valkokankaalle, mutta nekin oikeistaan lakaistaan maton alle aika nopeasti. Tämä tapahtuu suunnilleen tyyliin, meillähän on vaikeaa, niin eikös nyt sitten erottais, kiitti ja moi.
Kuuntelin eilen YouTubessa Ere Kokkosen haastattelun. Jo pelkästään sen perusteella saisi aikaan paljon paremman elokuvan, sillä Kokkonen kertoi suoraan, että Spede oli todella omapäinen ihminen, vaikka kaksikko olikin keskenään selvästi kavereita, niin ei Kokkonen piilotellut vaikeita asioita.
Kun elokuvassa kohdattiin näitä vaikeita hetkiä, niin ainakin minulle tuli tunne, että ohjaaja halusi sivuuttaa ne nopeasti, ja palauttaa kerronnan kepeämmälle vaihteelle.
Tuollaiseen kerrontaan väsyy melko nopeasti.
Sitten, kun elokuvaa tarkastelee Speden silmälasien läpi, niin näkymä muuttuu. Se oikea Spede olisi varmaan tykännyt tästä tuotoksesta, sillä hän oli stara ja kokonaisuus ei paljastanut mitään ikäviä luurankoja, vaan Pasanen oli nero, joka suunnitteli jatkuvasti uutta, ja muut tiimin jäsenet seurasivat aina mukana. erimielisyyksiäkin oli, mutta lopulta Pasanen sai tahtonsa läpi.
Spede olisi varmasti ollut tyytyväinen tyyliin, jolla elokuvassa käytiin läpi hänen uransa nousukiitoa, välillä pienet hurraat heittäen, vaikka elokuva loppuikin kuin seinään juuri ennen Uunon läpimurtoa.
Oikeastaan Pertti ”Spede” Pasasen uran tai henkilön kriittinen tarkastelu loisti poissaolollaan. Olisin sitä kaivannut, sillä kyseessä oli kuitenkin koko kansan Spede.
Pääosassa nähtävän Nimisen suoritus jakoi omaa mielipidettäni, sillä hän oli kylläkin löytänyt Speden hahmona, mutta leffan Spede ei nyt oikein tuntunut onnistuneelta. Pasasen persoona oli niin vahva, että Nieminen olisi saanut ottaa hahmoonsa enemmän Speden oikeaa olemusta ja tapoja. Ymmärrän toki, että näyttelijän oli pakko rakentaa oma versionsa, mutta nyt tuota lopputulosta olisi voinut hienosäätää.
Spede-elokuvan tähti oli Kokkosen roolin tekevä Nordman, joka tasapainotti kerrontaa hienosti. Kokkosen hahmo hyppäsi esiin, kun elokuvaa ja Speden hahmoa piti hieman hillitä ja maadoittaa realismiin, mikä parasta Nordman oli ymmärtänyt osansa täydellisesti.
Kuustonen teki Pirjon roolissa sen, mitä voi. Loppujen lopuksi rooli jäi todella pieneksi. Jäinkin pohtimaan, oliko sillä lopulta mitään merkitystä kerronnan isossa kuvassa.
Koko leffan suurin floppi oli Veskun roolissa nähtävä Sipola, mutta se ei ole pelkästään näyttelijän syy, sillä Loirilla ei omasta mielestäni ollut suurta merkitystä tarinan kannalta. Veskun piti olla mukana, koska Uuno on numero yksi! Lopulta Uuno jäi kuitenkin niin pieneen osaan, että kriitikkona minua harmitti. Sipola epäonnistui myös itse, sillä hän ei löytänyt Loiriaan missään vaiheessa-
Lopuksi on pakko esittää elokuvan takana oleville lyhyt ja ytimekäs kysymys, johon minulla ei ole vastausta. Kenelle elokuva on tehty ja, miksi se tehtiin vasta nyt. Sen ideaali kohderyhmä on melkoisen kapea, koska ihmiset, jotka edes muistavat Speden vähenevät jatkuvasti. Tietääkö tämän päivän nuoriso, kuka Spede oli. Kiinnostaako koko juttu enää muita kuin omaa sukupolveani ja vanhempieni aikalaisia. Kysyn vaan, koska minäkin olen jo 41.
Tähdet: ***
Ikäraja: 7
Pituus: 95 min. Ohjaus: Aleksi Delikouras
Käsikirjoitus: Antti Heikkinen
Näyttelijät: Riku Nieminen, Joonas Nordman, Aku Sipola, Mikko Töyssy, Minka Kuustonen, Linnea Leino, Lauri Tilkanen
Genret: Draama
Teksti: Juho Kojima